Sääntely on ryöstämistä sinulta

Olen usein sanonut talouden vapauttamisen olevan tie työttömyyden vähentämiseen. Tämä on Suomessa yleisesti tuomittu utopistisena tai jopa vastuuttomana ajatteluna. Samaan aikaan on tietysti hienoa ja ok heittää joku 90 miljoonaa vuodessa vaikkapa ”nuorisotakuu” -nimiseen hankkeeseen, joka ei valitettavasti voi toimia kuin tilastoja vääristelemällä.

Mitä tämä mystinen ”talouden vapauttaminen” sitten tarkoittaa, ja miksi se loisi lisää työpaikkoja?

Vapaan markkinatalouden ajatus on kirjattu Suomen perustuslakiin. Se menee näin:

”Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla”.

Vuosien varrella tätä hienoa periaatetta on kuitenkin nakerrettu tavalla jos toisellakin. Yleensä erilaisen sääntelyn perusteena on ollut ylevästi kuluttajien turvallisuus, palvelun saatavuuden tai laadun varmistaminen, tai sitten jokin suurempi yhteiskunnallinen päämäärä. Joskus sääntelyä on tehty jopa rehellisesti ”epäterveen kilpailun” kitkemiseksi.

Sääntely on lähes poikkeuksetta puhtaasti haitallista niin kuluttajille kuin yhteiskunnalle yleisesti. Sääntelyn takana on yleensä jokin äänekäs ryhmä, joka saa itselleen etua siitä, että markkinoille pääsyä rajoitetaan. Joskus sääntelyn takana on myös aatteen palo, kuten esimerkiksi tupakka- ja alkoholilainsäädännön kohdalla. En kuitenkaan ala nyt kinastella tupakan tai alkoholin myyntirajoitusten oikeellisuudesta, se vie aiheen sivuraiteille.

Ohessa muutamia esimerkkejä sääntelystä. Vastaavia tarinoita on paljon muitakin. Sääntely ei ole pelkkää luvanvaraisuutta, vaan voi olla esimerkiksi sellaisia vaatimuksia, jotka tekevät alalle pääsystä vaikeaa ilman merkittäviä investointeja.

Suomessa taksiliikenne on voimakkaasti säänneltyä. Ilman lupaa ei edes monta vuotta ajanut ammattikuski voi perustaa omaa taksiaan. Mikäli alaa vapautettaisiin edes sen verran, että lupien määrää ei olisi rajoitettu, voisi useampi työllistyä tälle alalle. Taksiala on luonteeltaan sellaista, että se on luontevaa osa-aikaista työtä ruuhkahuippujen aikaan. Nykyisellään takseja on liikaa liikenteessä arkena, liian vähän ruuhka-aikaan. Tämä lainsäädäntö on suora kädenojennus niille, jotka ovat onnistuneet saamaan taksiluvan.

Myös linja-autoliikenne on nykyisellään säädeltyä. Uutisissa tämä on näkynyt niin, että halpoja kyytejä tarjoava Onnibus ei ole saanut ely-keskuksen myöntämiä harkinnanvaraisia lupia liikennöidäkseen Tampereelta Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Tämä lainsäädäntö on suoraa tukea kuluttajien pussista linja-autoliiton jäsenille.

Ulkomailla pätevyytensä saanut lääkäri joutuu usean vuoden mittaiseen prosessiin, työharjoittelu mukaan lukien, voidakseen harjoittaa ammattiaan Suomessa. Ymmärrettävästi monikaan jo valmis ja hyvin tienaava ammattilainen ei tästä ole kovin innoissaan. EU-maissa koulutuksen saanut, kiitos EU:n, pääsee hieman vähemmällä. Ovelana tapana estää ”lääkäritulva” EU-maista on vaatia suomen tai ruotsin kielitaitoa. Tämä on lääkäriliiton tapa pitää lääkäreiden tarjonta riittävän alhaisena, ettei lääkäripula loppuisi.

Apteekkiala on eräs kafkamaisimmista. Uutta apteekkia et ilman tarveharkintaista lupaa saa perustaa, vaikka olisit minkälainen proviisori. Lupaa ei tietenkään heru, jos kilpailijoiden mielestä uusi apteekkisi toisi alalle ”epätervettä kilpailua”. Sama apteekkari ei saa myöskään omistaa useampaa apteekkia – paitsi jos on Yliopiston Apteekki, joka toimii 12 paikkakunnalla. Esimerkiksi Norjassa apteekin taas saa perustaa lähes kuka tahansa, kunhan apteekissa on töissä vähintään yksi alan korkeakoulututkinnon omaava ammattilainen. Ei tarvinne kertoa, kenen pussiin lainsäädäntö Suomessa pelaa.

Ei Suomessa herkkua ole media-alallakaan. Radio- ja tv -toimintaan vaaditaan lupa, joka on viestintäviraston harkinnanvaraisesti myöntämä. Tätä harkinnanvaraisuutta pääsi kokemaan helsinkiläinen radiokanava Radio City, joka teki suuret investoinnit ja laajeni valtakunnalliseksi vuonna 2003. Muutamaa vuotta myöhemmin Viestintävirasto arvioi, että Suomessa ei ole ”tarvetta” kahdelle valtakunnalliselle rock-kanavalle. Toimilupa annettiin kilpailevalle Radio Rockille, ja City joutui lopettamaan toimintansa. Tänä vuonna uusi yritys paikalliskanavana.

Esimerkkejä talouden sääntelystä riittäisi loputtomiin. Elintarvikealaa säädellään ylivarovaisesti, minkä vuoksi esimerkiksi lähiruokaa on vaikeaa saada ja se on kallista. Tämä pelaa Atrian ja kumppaneiden pussiin. Kaupan alalla kilpailijan on vaikea löytää myymäläpaikkaa, koska kaavoitus säätelee sitä Keskon ja S-ryhmän pussiin. Jollain aloilla, kuten postiala, EU edellyttää alan avaamista kilpailulle, mutta Suomen valtio on kekseliäisyydessään keksinyt keinot estää kaikenlainen kilpailu.

Talouden rajoittaminen sääntelyllä tuo esiin juuri niitä markkinatalouden huonoiksi puoliksi väitettyjä ilmiöitä. Voitot kasaantuvat harvoille (esimerkiksi apteekkari on pienillä paikkakunnilla poikkeuksetta yksi hyvätuloisimpia), hinnat nousevat, työpaikkoja jää syntymättä ja innovaatiot jäävät uupumaan. Nämä ongelmat eivät johdu markkinataloudesta, vaan nimenomaan sen puutteesta.

Sääntelyn purkaminen taas voimistaa juurikin esimerkiksi vasemmiston toivomia ilmiöitä. Töitä riittää useammalle, kilpailu pitää voitot kohtuullisena – apteekkiluvan ei tarvitse olla lupa rikastua, hinnat pysyvät alhaisempina ja mikä parasta uudet asiakkaille edullisemmat liiketoimintamallit, kuten Onnibus, saavat mahdollisuuden syntyä.

Kaikki eivät tietenkään voita. Jos minulla olisi esimerkiksi lupa myydä yksinoikeudella vaikka pornoa suomalaisille ja eduskunnassa joku rohkenisi esittää etuoikeuteni poistoa, olisin hätää kärsimässä. Sanoisin, että alalle tulee epätervettä kilpailua. Minusta pornon laatu heikkenisi kun kuka vain saisi sitä myydä. Myös kuluttajien suoja minun mielestäni vaarantuisi, koska joku voisi tuoda myyntiin jotain outoa fetissipornoa. Olisin sitä mieltä, että joku halpatuottaja saattaisi huijata asiakkaita myymällä tyhjiä VHS-kasetteja.

Samat argumentit tulevat pintaan aivan kaikkea sääntelyä purettaessa. Kun olemassaolevia etuoikeuksia lähdetään purkamaan, etuuksien nauttijat älähtävät. Antaa älistä. Ei vapaassa markkinataloudessa ole tarkoitus edesauttaa harvojen rikastumista, vaan tarjota yhtäläiset mahdollisuudet kaikille. Vapaa talous on pitkällä tähtäimellä jokaisen etu.

Kommentoi

Henri Heikkinen

Henri Heikkinen

Olen vähän yli kolmekymppinen Oulun kainuulainen, jolla on monenkirjava työhistoria mm. pelialan yrittäjänä, investointipankissa ja ammattikorkeakoulun opettajana.

Tällä hetkellä pyöritän ainutlaatuista verkkokauppaa osoitteessa www.valco.fi - Voit osoittaa tukeasi blogille asioimalla siellä :)

Seuraa somessa

Seuraa somessa, niin tiedät missä menen ja mitä teen milloinkin!

Kategoriat