Henrin Puolueen vastaukset Antti Rinteelle

Taantuma on tulossa, eläkepommi räjähtää käsiin ja näiden kriteerit on tällaisia. Ajattelin kuitenkin leikkiä mukana ja naputtelin joutessani omat vastaukseni Rinteen kysymyksiin, jos leikisti saisin päättää jostain. Eli näin vastaisi Henrin Puolue kysymyksiin. Olen tarvittaessa käytettävissä ministeriksi tai vielä mielummin erityisavustajaksi tai johonkin viraston suojatyöpaikkaan hyvällä palkalla:
 
1. Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi
 
a. Oletteko sitoutuneet globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen? Oletteko sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen?
 
– Olemme sitoutuneet työskentelemään asian eteen Suomessa taloudellisesti kestävän kehityksen pohjalta. Emme usko, että Suomessa tehdään globaalisti vaikuttavia toimenpiteitä, mutta esimerkiksi puhdas teollisuustuotanto voisi olla meidän vahvuutemme globaalisti. Emme lähde lupaamaan, että Suomi olisi hiilineutraali 2035 mennessä.
 
b. Millaisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjuminen mielestänne edellyttää eri yhteiskunnan osa-alueilla?
 
– Päätavoitteenamme on edistää ensisijaisesti ydinvoiman, mutta myös uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä mm. kivihiilen kustannuksella ja edistää autokannan uudistumista.
 
c. Mitkä näette keskeisinä keinoina luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja parantamiseksi?
 
– Luonnon monimuotoisuus on Suomessa pääosin hyvin turvattu, mutta olisin valmis käyttämään aikaa ja rahaa uhanalaisten lajien suojeluun ja mm. Itämeren puhdistukseen. Esimerkiksi sinilevä ja rehevöityminen yleisesti ovat sellaisia asioita joihin mielestäni kannattaisi puuttua.
 
2. Suomi on kokoaan suurempi maailmalla
 
a. Miten Euroopan unionia tulee kehittää? Mitkä ovat Suomen EU-puheenjohtajuuskauden keskeiset tavoitteet?
 
– Euroopan unionin ”keskittämiskehitystä” tulisi rajoittaa. Euroopan unionin pitäisi olla ensisijaisesti talousliitto, eikä sen tulisi vaikuttaa sisäpolitiikkaan niin paljon kuin se nyt vaikuttaa.
 
b. Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen ulkopolitiikan linjaa?
 
– Miksipä ei, nähdäksemme tämä kysymys ei käytännössä tarkoita mitään.
 
c. Mikä rooli Euroopan on otettava yhteistyössä Afrikan unionin ja sen jäsenmaiden kanssa Afrikan kehittämisessä?
 
– Euroopan unionin tulisi ottaa mallia Kiinasta ja pyrkiä edistämään Afrikan talouskasvua ja infrastruktuurin kehittämistä niin, että siitä voidaan hyötyä taloudellisesti myös itse.
 
d. Hyväksyttekö tavoitteen Suomen kehitysyhteistyörahoituksen nostamisesta 0,7 prosenttiin suhteessa BKTL:oon? Minkä ajan kuluessa näette tämän mahdolliseksi toteuttaa?
 
– Emme missään nimessä hyväksy rahan heittämistä kaivoon. Päinvastoin haluaisimme leikata kehitysyhteistyön määrärahoja ja laittaa tuen käytön parempaan syyniin.
 
3. Turvallinen oikeusvaltio Suomi
 
a. Kuvatkaa käsityksenne Suomesta oikeusvaltiona ja kertokaa keinot sen vahvistamiseksi. Miten edistäisitte ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa? Millä tavoin olette valmiit kehittämään kansalliskielten asemaa Suomessa?
 
– Ihmisoikeudet meidän silmissämme perustuvat tasavertaisuuteen ja neutraaliuteen. Tämä tarkoittaa myös sitä, että mitään erityisiä tuki- tai kehittämistoimia ei tule järjestää kielille eikä ihmisryhmille. Haluaisimme puuttua Suomessa oikeuden tarpeettomin pitkiin käsittelyaikoihin ja tiettyihin tunnistettuihin ensisijaisesti taloudellista toiminnallisuutta haittaaviin ongelmiin, kuten maksuhäiriöt, konkurssimerkinnät jne. Lisäksi haluaisimme koventaa rangaistuksia erinäisistä rikoksista. Suomi on mielestäni pääosin onnistunut oikeusvaltio. 
 
b. Mikä on käsityksenne lainvalmistelun laadusta ja oletteko valmiit hyväksymään komiteaperusteisen lainvalmistelun?
 
– Lainvalmistelun laatu ei ole sillä tasolla kuin sen pitäisi olla. Esimerkiksi säädösten vaikutuksia arvioidaan usein puutteellisesti jos ollenkaan. Suomessa ei ylipäänsä ole tahoa joka valvoisi lainvalmistelun sisällöllistä laatua. Komiteaperusteinen lainvalmistelu voisi olla parempi kuin nykyinen virkamiestyönä tehtävä, poliittisesti ohjattu valmistelu joka ei selvästikään toimi.
 
c. Mitkä ovat sisäisen turvallisuuden riskitekijät ja kuinka vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta?
 
– Lähinnä kansainvälinen terrorismi ja turvapaikanhakijoiden ”tulva”, johon ei osata varautua kunnolla. Vahvistaisimme tätä parantamalla Poliisin valmiuksia terrorismin torjuntaan, vähentäisin insentiivejä turvapaikanhakuun Suomesta ja kehittäisin tulijoiden vastaanottoa, rekisteröintiä ja seurantaa.
 
d. Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen puolustuspolitiikan linjaa?
 
– Luultavasti olisimme sen kummemmin perehtymättä, mutta mieluusti jätämme puolustuspolitiikan arvioinnin ja siihen liittyvän asiantuntijatyön Puolustusvoimille ja lähinnä kerromme kuinka paljon valtion resursseja puolustukseen voidaan johdollamme tarjota.
 
4. Elinvoimainen Suomi
 
a. Näettekö, että Suomi voi ilmastonmuutoksen ja muiden megatrendien ratkaisujen kautta rakentaa itselleen uutta, kestävää vientivetoista kasvua? Näettekö tarpeellisena, että Suomeen laaditaan yhteinen strategia vahvistuvan elinvoiman ja kestävän kehityksen talouskasvun turvaamiseksi? Mitkä olisivat sen pääkohdat?
 
– Emme näe tarpeellisena laatia jälleen yhtä kallista ja tarpeetonta strategiapaperia. Näemme, että vapaat markkinat edistävät kestävää vientivetoista kasvua paremmin kuin yksikään julkisen sektorin hanke. Pyrkisimme poistamaan esteitä mm. ilmastonmuutoksen ja muiden megatrendien ratkaisuja luovilta yrityksiltä sekä kotimaassa, että ulkomailta aktiivisen diplomatian keinoin.
 
b. Millaisilla toimenpiteillä kehitetään metropolialuetta, kasvavia kaupunkiseutuja, seutukeskuksia ja harvaan asuttuja alueita?
 
– Metropolialueen, kasvavien kaupunkiseutujen, seutukeskusten ja harvaan asuttujen alueiden itse esittämillä toimenpiteillä. En koe tätä eduskunnan tehtäväksi muuten kuin myöntää tarvittaessa rahoitusta perusteltuihin investointeihin. Pyrimme siihen, että päätöksenteko on mahdollisimman lähellä ihmistä.
 
c. Miten varmistaisitte Suomen liikenneinfrastruktuurin ylläpitämisen ja kehittämisen? Mikä on mallinne rahoituksen kehittämiseksi?
 
– Ohjaisimme suuremman osan budjetista liikenneinfrastruktuurin ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Mallimme on sikäli nerokas, että siinä ei nosteta liikenteen verotusta, vaan leikataan julkisia menoja. Erityiskohteissa pyrkisimme yritysyhteistyöhön ja projekteihin, joissa on ulkopuolista rahoitusta mukana. Esimerkki tällaisesta on suunniteltu Tallinnan tunneli, jota tällä hetkellä puuhaa yksityinen taho.
 
5. Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi
 
a. Miten kehittäisitte työelämää ja sen sääntelyä yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa? Hyväksyttekö työelämän vähimmäisehtojen sääntelyn nykyiseltä pohjalta?
 
– Emme hyväksy yleissitovia työehtosopimuksia, minkä vuoksi ensimmäinen kehittämiskohteemme olisi yleissitovuuden poisto. Olemme valmiita siihen, että lainsäädännössä on määritelty työelämän minimiehdot, kunhan ne ovat kohtuulliset ja vastaavat käytännön tarpeita. Meille käy, että yritykset halutessaan voivat neuvotella ay-liikkeen kanssa työehdoista keskitetysti – ei kuitenkaan pakotetusti.
 
b. Miten uudistaisitte perhevapaita?
 
– Meidän perhevapaamallimme on sellainen, että jokainen voi itse päättää minkä osan pitää perhevapaasta. Kuitenkin niin, että perhevapaasta maksettavat tuet ovat sidoksissa molempien vanhempien tulotasoon, eikä tule kannustinta jäädä kotiin esim. parempien tukien vuoksi. 
 
c. Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja naisten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi?
 
– Kysymys ei ole millään tavalla validi. Vähän kuin kysyisitte keinoa miesten ja naisten välisen koulutustasa-arvon toteuttamiseksi. Syrjivä palkkaus on kiellettyä jo nyt. Alakohtaiset erot ovat varsin pieniä ja selittyvät usein yksilöiden preferensseillä.
 
6. Kestävän talouden Suomi
 
a. Millä keinoilla varmistaisitte työllisyysasteen kasvun selvästi yli 75 prosenttiin 2020-luvun aikana?
 
– Yleissitovuuden poisto, työmarkkinoiden jouston lisääminen, verotaakan pienentäminen ja julkisen sektorin menojen leikkaukset. 
 
b. Kuvatkaa tekijät, joilla julkisen talouden kestävyys turvataan erityisesti väestökehitys huomioon ottaen.
 
– Pienentämällä julkisen sektorin menoja ja kokoa radikaalisti
 
7. Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi
 
a. Miten vahvistaisitte hyvinvointiyhteiskunnan palveluita ja ihmisten toimeentulon turvaavia etuuksia? Kuvatkaa erityisesti keinonne, joilla vahvistatte ikääntyvien ihmisten palveluita ja toimeentuloa. Mitkä ovat keinonne lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi?
 
– Tuetaan kotihoitoa ja perheenjäsenten mahdollisuutta avustaa vanhempiaan tai sukulaisiaan päivätyön ohessa tai täysipäiväisesti ja näin pitkitetään ihmisten joutumista laitoshoitoon. Samalla tavoin suosisimme lasten edullista kotihoitoa verrattuna päivähoitoon. Lapsiperheköyhyys nähdäksemme vähenee jos yksinhuoltajuus vähenee ja työllisyys lisääntyy. Ensin mainittuun meillä ei ole poliittisesti korrekteja keinoja. 
 
Yleisesti pyrkisimme kohti perustulo -henkistä järjestelmää, jossa tukiviidakkoa on yksinkertaistettu reilusti. Meillä ei kuitenkaan ole tätä järjestelmää valmiina. Yleisesti ottaen emme usko tukien lisäämiseen, vaan oikeanlaisiin kannustimiin.
 
b. Miten rahoittaisitte edellisessä kohdassa kuvaamanne toimenpiteet? Kuvatkaa keinonne konkreettisesti.
 
– Luultavasti toimenpiteet lähinnä säästäisivät rahaa.
 
c. Mitkä eriarvoisuustekijät suomalaisessa yhteiskunnassa tunnistatte ja miten vähentäisitte eriarvoisuutta?
 
– Huhujen mukaan eri ihmisryhmät saavat eri tavalla tukia. Selvittäisimme tämän todenperäisyyden. Lisäksi pyrkisimme saamaan pienyrittäjät paremman turvan pariin. Emme koe eriarvoisuuden olevan mikään keskeinen haaste suomalaisessa yhteiskunnassa. Meillä on maailman ehkä tasa-arvoisin yhteiskunta.
 
8. Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi
 
a. Tunnistatteko, että kestävän talouskasvun perustan vahvistamiseksi on tehtävä investointeja koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin sekä infrastruktuuriin? Kuvatkaa konkreettiset keinonne.
 
– Tunnistamme. Meidän mielestämme yrityksiä tulisi kannustaa edellämainittuihin investointeihin esimerkiksi verohelpotuksin.
 
b. Tunnistatteko tarpeen, että koko ikäluokan tulisi suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto? Kuvatkaa keinonne tähän pääsemiseksi.
 
– Emme tunnista, mutta suosittelemme lisäämään mm. oppisopimuskoulutusta ja työssä oppimisen merkitystä aloilla, joissa kädentaidot ovat oleellisia. Lisäksi muistutamme, että formaalin koulutuksen merkitys vähenee sitä mukaa kun Internetissä olevan oppimateriaalin määrä ja laatu lisääntyy.
 
c. Miten varmistaisitte sen, että jokaisen oppiminen ja osaamisen kehittäminen jatkuu läpi työuran?
 
– Ei se ole meidän tehtävämme varmistaa. Kuten mainitsimme aiemmin, Internetistä löytää jo nyt uskomattoman määrän erilaisia kursseja ja valmennuksia – usein aivan maksutta tai lähinnä muodollista korvausta vastaan. On ihmisen oma häpeä jos hän ei hyödynnä saatavilla olevaa tietoa.
 
d. Miten edistäisitte kulttuurin asemaa Suomessa?
 
– Muuttamalla kulttuurin markkinaehtoiseksi ja lakkauttamalla kulttuurin lähes kaikki tuet (poislukien museot yms. toiminta). Merkittävintä kulttuuria on syntynyt siellä missä valtio ei ole.
 
9. Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus
 
Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus edellyttää useampia vaalikausia. Oletteko valmiita yhdistämään eri etuuksia ja hyväksymään yhtenäisen etuustason eri syyperusteilla siten, että uudistus lisää työllisyyttä, nostaa koulutustasoa, vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä parantaa osallisuutta?
 
– Olemme
 
10. Esittäkää lähtökohtanne sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi.
 
– Tukijärjestelmän yksinkertaistaminen, asumistuen lakkauttaminen erillisenä tukimuotona ja jonkinlainen perustulomalli.
 
 
11. Oletteko valmiita osallistumaan sosialidemokraattien johtamaan enemmistöhallitukseen, ja onko teillä osallistumisellenne mahdollisia kynnyskysymyksiä?
 
– Olemme, mikäli hallituksen tavoitteena on ensisijaisesti edistää työllisyyttä ja parantaa talouskasvua. Lisäksi edellytämme, että köyhyyden vähentäminen tapahtuu ensisijaisesti työmahdollisuuksia lisäämällä eikä tukimenoja kasvattamalla. 
 

Kommentoi

Henri Heikkinen

Henri Heikkinen

Olen vähän yli kolmekymppinen Oulun kainuulainen, jolla on monenkirjava työhistoria mm. pelialan yrittäjänä, investointipankissa ja ammattikorkeakoulun opettajana.

Tällä hetkellä pyöritän ainutlaatuista verkkokauppaa osoitteessa www.valco.fi - Voit osoittaa tukeasi blogille asioimalla siellä :)

Seuraa somessa

Seuraa somessa, niin tiedät missä menen ja mitä teen milloinkin!

Kategoriat