Aino Pennanen ja ripaus filosofiaa

Eilisen ja osin tämän päivän pääuutinen on ollut vihreiden lainsäädäntösihteeri Aino Pennasen lentokoneprotesti. Siltä varalta, että joku lukee tämän vuosikymmenien päästä, kerrattakoon tapahtumat: Aino Pennanen näki lentokoneessa Berliiniin ”pakkopalautettavan” henkilön, minkä seurauksena hän ”triggeröityi” ja päätti estää lentokoneen lähdön. Tilanne päättyi siihen, että Pennanen heivattiin parin poliisin voimin lentokoneesta ulos ja muut matkustajat – mukaanlukien protestoijan puoliso ja lapsi – pääsivät jatkamaan matkaa.

Pennasen miehelle tuli nyt hyvä mahdollisuus lykätä muksu mummolaan ja nauttia A-luokan matkasta vaikka menemällä kavereiden kanssa saksalaiseen saunaan. Samaan aikaan täällä Pohjantähden alla parodiahorisontin pamaus helisytti astioita Utsjoella asti kun Vihreiden puheenjohtaja Touko-Pouko veti hihasta natsikortin ja vertasi Aino Pennasta tunnettuun ihmisoikeusaktivisti Rosa Parksiin.

Siinä missä Rosa Parks vastusti systemaattista, usein väkivaltaista ja suoraan itseensä kohdistuvaa syrjintää, on Pennanen lähinnä höttöisen aatemaailman uhri. Aallon vertaus ontuu vähän samalla tavalla kuin vertaus tietokoneella sotapeliä pelaavan ja oikean sotaveteraanin traumoja keskenään.

Itse asiassa Rosa Parksia paljon parempi verrokki löytyy reilun 30 vuoden takaa Oulusta.

Oulunsuun sairaalan suljetulla osastolla potilaina olleet oululaiset Kai Mikael Aalto ja Markku Järvenpää suunnittelivat toukokuussa 1986 kaappaavansa lentokoneen. Kaappaajien tarkoituksena oli vaatia 60 000 markkaa rahaa Aallon perustamalle äärioikeistolaiselle Suomen Kansallishumanistinen puolue-nimiselle järjestölle. Aalto oli mukana Pekka Siitoimen johtamassa äärioikeistolaisessa toiminnassa. Kaappausta varten Aalto ja Järvenpää harjoittelivat ”hypnoottis-magneettisia katseita” joilla oli määrä lamauttaa ihmisten vastarinta. Heillä oli myös aseena starttipistooli jonka tehoa kokeiltiin ennen kaappausta epäonnistuneessa ryöstöyrityksessä.

Järvenpää teki kaappausyrityksen lopulta yksin kun Aalto joutui pidätetyksi yritettyään anastaa kaappausta varten ilma-aseen eräästä urheiluvälineliikkeestä. Kaappausyritys supistui pelkäksi ilma-aluksen luvattomaksi haltuunotoksi ja se päättyi kun kaksi lehtimiehinä esiintynyttä poliisia pidätti Järvenpään. Pidätyksen jälkeen Järvenpää ilmoitti tehneensä kaappauksen ”kaikkien mielisairaaloiden suljetuille osastoille pistettyjen puolesta”.

Kaappareista Järvenpää teki myöhemmin itsemurhan Mikkelin lääninvankilassa. Kai M. Aalto toimi 1990-luvulla Pekka Siitoimen Kansallisdemokraattisen puolueen KDP:n varajohtajana ja oli kunnallisvaaleissa 1992 ehdokkaana Oulussa. (Wikipedia)

Siinä ei mielestäni ole juuri eroa onko tällaiseen toimintaan päätyvän ihmisen aatemailma peräisin Pekka Siitoimen natsifantasioista vai maailmoja halailevilta punavihreiltä. Molemmissa on kuitenkin kyse jonkin asteisesta, todellisuudesta irrallaan olevasta mielenhäiriöstä joka motivoi toimimaan omasta mielestä ”oikein”, vaikka se olisi vastoin lakia, yleistä mielipidettä ja niin sanottua maalaisjärkeä.

Mutta ihan vakavasti ottaen – oli tapahtuneen oikeutuksesta mitä mieltä tahansa, tulee eteen varsin mielenkiintoinen filosofinen ongelma:

Meneekö oma moraali laillisen järjestyksen edelle?

Vuoden 2013 Touko Aalto oli ehdottomasti sitä mieltä, että laki menee moraalin edelle. Hänen mukaansa ”yhteiskuntasopimukselta häviää pohja, jos siitä yksipuolisesti irtaannutaan, kun enemmistöpäätökset eivät miellytä”. Tämän viikon Touko on taas sitä mieltä, että ”on melkein kansalaisvelvollisuus puuttua asiaan, jos epäilee, että ihmisoikeuksia rikotaan” ja muistuttaa, miten ”natsi-Saksassakin kaikki toimet olivat laillisia”.

En ole asiantuntija, mutta käsittääkseni tässä ilmenee näkemyksellinen ristiriita oikeuspositivismin ja luonnonoikeudellisen näkökulman välillä. Ensimmäisestä näkökulmasta laki on ensisijaisesti vallanpitäjältä tuleva käsky (esim. John Austin “every law is a command”), eikä varsinaisesti kulje käsi kädessä kenenkään moraalin kanssa. Jos laki on huono, niin sitä voidaan toki vallanpitäjän toimesta muuttaa, mutta niin kauan kuin se on oikeassa järjestyksessä laaditt ja asianmukaisesti voimassa, sitä noudatetaan. Pätee myös Natsi-Saksan lakeihin joita Aalto käytti äsken esimerkkinä.

Tällainen näkemys periytyi keskieuroopasta  aikanaan myös tänne Suomeen ja ilmeisesti sen omaksui myös vuoden 2013 Touko Aalto.

Lähinnä Yhdysvaltojen (ja sitä myötä Ison-Britannian) historiasta tulee taas luonnonoikeudellinen näkökulma. Sen mukaan moraali määrittää tai rajoittaa lain oikeutuksen. Esimerkiksi oikeus elämään, omaisuuteen ja vapauteen voidaan katsoa olevan luonnonoikeuksia joita lainsäädännöllä ei lähtökohtaisesti saisi poistaa. Luonnollisen lain vastainen laki ei Tuomas Akvinolaisen mukaan sido ihmisen omaatuntoa eikä sitä sen vuoksi ole pakko noudattaa.

Tämänpäiväinen Touko Aalto tuntuisi olevan sitä mieltä, että luonnonoikeuksien vastaista lainsäädäntöä ei tule noudattaa ja sen toimeenpanoa tulee vastustaa.

Yhtä oikeaa vastausta ei tähän mielestäni ole. Filosofisesta näkökulmasta on aivan yhtä perusteltua tukea ja vastustaa Aino Pennasen toimintaa. Oman näkemykseni tueksi mukailen J.S. Milliä. Ainoa hyväksyttävä päämäärä, jonka saavuttamiseksi voidaan oikeutetusti käyttää valtaa jonkun sivistyneen yhteiskunnan jäsenen yli vastoin hänen tahtoaan, on tarkoitus estää tuottamasta vahinkoa muille.

Tähän tapaukseen liittyen luotan siihen, että asianosaisen henkilön karkoituspäätös on tehty asianmukaisesti. Esimerkiksi vastaavassa tilanteessa Ruotsissa, karkotettava henkilö oli 52-vuotias väkivaltarikollinen, joka oli saanut yli kahden vuoden tuomion törkeästä pahoinpitelystä. Lisäksi koen Pennasen omalla toiminnallaan aiheuttavan lähinnä vahinkoa kaikille muille, jolloin hänen poistamisensa lennolta on vähintään oikeus ja kohtuus.

Muuten kannatan kyllä kaikenlaista kansalaistottelemattomuutta niin kauan kuin siitä ei tule vahinkoa (tai riskiä) muille.

Kommentoi

Henri Heikkinen

Henri Heikkinen

Olen vähän yli kolmekymppinen Oulun kainuulainen, jolla on monenkirjava työhistoria mm. pelialan yrittäjänä, investointipankissa ja ammattikorkeakoulun opettajana.

Tällä hetkellä pyöritän ainutlaatuista verkkokauppaa osoitteessa www.valco.fi - Voit osoittaa tukeasi blogille asioimalla siellä :)

Seuraa somessa

Seuraa somessa, niin tiedät missä menen ja mitä teen milloinkin!

Kategoriat