Henri HeikkinenIstun tyhjässä kerrostaloasunnossa lukemassa Roope Mokan kirjoitusta dogmaattisista uusliberalisteista ja huomaan ajattelevani, että mitähän v*ttua taas?
Mies haukkuu liberaaleja (siis omilla termeillään björniläisiä), puhuu dogmaattisuudesta ja epä-älyllisyydestä samalla kun pitää elämäntapasairauksia ja ilmastonmuutosta vakavimpina nimenomaan vapautta uhkaavina ongelmina. Lopuksi sanoo olevansa liberaali.
Läts! Sanoi kämmen osuessaan otsaan.
Ensimmäinen kolmannes Mokan kirjoituksesta on pelkkää vasemmistolaista sanaonanointia, jossa kirjoittaja rakentaa mieleisensä olkinuken ”uusliberalistista”. Väitettyjen dogmien (ja suluissa olevien epä-älyllisyyksien) yhteyttä vapauteen Mokka ei osaa yhdistää.
Puolessa välissä tekstiä onania täydentyy älyllisellä ulosteella. Vaatii aika erikoisen suoliston, jotta voi pitää ilmastonmuutosta ja elämäntapasairauksia nimenomaan vapautta uhkaavina ongelmina.
Ilmastonmuutos voi uhata luonnon moninaisuutta, heikentää elinolosuhteita jossain päin maailmaa ja tuoda apokalyptisiä heinäsirkkaparvia Tyrnävän perunapelloille, mutta vapautta se uhkaa korkeintaan vihreän lainsäädännön myötä. Se, ettei Mokka ymmärrä asioiden edistämiseen muita keinoja kuin kieltoja, osoittaa lähinnä yhden sortin fundamentalismia.
Entä sitten elämäntapasairaudet vapauden uhkana? Ne uhkaavat vapautta ainoastaan hyvinvointivaltiossa. Kun sosiaalivaltion rahat eivät riitä palveluihin, aletaan ihmisiä kieltämään ja ohjaamaan. Verotetaan sokeria, rajoitetaan tupakointia ja kielletään ihmisiä juomasta. Kaikki tietenkin kansanterveyden nimissä.
Mokka tuo mukaan tietysti myös ns. jenkkikortin, jonka demari kaivaa taskustaan aina kun puhutaan terveydenhuollosta. Yhdysvaltain vakuutusmallin kalleus johtuu ensi sijassa siitä, että vakuutusten sisältöjä on säännelty järjettömälle tasolle. Mokan itse linkittämässä listassa on mukana myös verrattain yksityiseltä pohjalta toimiva ”uusliberaali” Singapore, jossa elinikä on selvästi pitempi kuin Suomessa ja kustannukset huomattavasti alhaisemmat.
Roope Mokka kirjoittaa kuin useimmat vasemmistolaiset, jotka jostain syystä tykkäävät käyttää itsestään sanaa ”liberaali”. Nämä rusinapullaliberaalit ajattelevat, että heidän kanssaan samaa mieltä olevat ihmiset olkoot ja tehkööt mitä haluavat, loput valtio pakottakoon samaan muottiin.
Liberaalius on kuitenkin muutakin kuin pride-festivaaleja. Rusinapullaliberaali joutuu erottamaan talouden jonkinlaisena mystisenä ja pelottavana koneistona kaikesta muusta inhimillisestä toiminnasta voidakseen perustella itselleen samaan aikaan vapauden ja epävapauden kannattamisen.
Roope Mokka kirjoittaa esimerkiksi: ”[Uusliberalistit] tulevat häviämään historian kuriositeetiksi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Sitä ennen he tulevat pitämään suurta älämölöä yksilön vapauksien ja markkinoiden vapauden yhtäläisyydestä ja todennäköisesti tällä mesoamisella vähentämään vapauksiemme määrää.”
Mokka on oppineeksi mieheksi ihmeellisen pihalla aivan peruskäsitteistä. Mitä muuta markkinat ovat kuin ihmisten toimintaa ja valtava määrä yksilöiden tietoisia valintoja? Luulisi yrittäjän ymmärtävän olevansa osa juurikin niitä vapaita markkinoita. Noh, sama kaveri kokoomuksen seminaarissa pari vuotta takaperin puhui Aasiassa valmistuvista sadoista miljoonista insinööreistä.
Rusinapullaliberaali on tyypillinen maailmanloppu-uskovainen, jolla on tietty vakaa käsitys asioiden tulevasta kehityksestä, tässä tapauksessa oma mielikuvansa edistyksellisyydestä, johon kuuluvat vaikkapa vihreys ja pienet tuloerot. Kommunismissa ja muissa apokalyptisissa uskonnoissa historia kehittyy ennalta määrättyä päämäärää kohti, ja ihmiset pakotetaan oikeaan muottiin vaikka henkensä uhalla.
Mokankaan ajattelu ei eroa tästä muuten kuin olemalla kivaa ja pörröistä. Siksi hänen, toisin kuin todellisten liberaalien, on mahdotonta päästää irti ja antaa ihmisten tehdä vapaaehtoisesti. Nämä ihmiset äänestävät toisiltaan vapauksia pois, kunnes kenelläkään ei ole vapaudesta mitään jäljellä. Liberalismia se ei ole.
Eipä siinä mitään, jos Roope Mokka olisi yksin ajatustensa sontakasassa. Valitettavasti suurin osa suomalaisia ajattelee samoin. Kun 95% ihmisistä kannattaa hyvinvointivaltiolta, tarkoittaa se käytännössä sitä, että ihmiset äänestävät itselleen lisää etuja, kunnes kenelläkään ei ole enää mitään mistä ottaa.
Kommentoi