Bogomoloffin teesit

Bogomoloffin teesit

Helsinkiläinen Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Harry Bogomoloff kirjoitti keskiviikkona tänne Uuden Suomen blogiinsa muutamia kysymyksiä, niin sanottuja Bogon teesejä. Äkkiväärän tuntuiset lausahdukset keräsivät nopeasti suuren määrän lukijoita, kun Suomen valveutunut edistyneistö riensi kauhistelemaan vääriä mielipiteitä.

Vihreillä ja muilla vasemmistopuolueilla on ollut oikein hauskaa. Huumoria on revitty siitä, miten joku kehtaa esittää tuonkaltaisia ajatuksia Suomessa. Kansanedustaja Kasvi kommentoi ”samassa kieli poskella –hengessä” suoraan Bogon blogiin, valtuustokollega Emma Kari taas epäili blogissaan kokoomuksen mainostoimiston olevan kesälomalla, kun tuollaisia ajatuksia pääsee julkisuuteen.

Kokoomuksen omat tiedostavat aktiivit sanoutuivat kilvan irti Bogon teeseistä, heistä kaikkein suvaitsevaisimmat halusivat potkia väärinajattelijan jopa puolueesta ulos. Puolueen ”intellektuellisiipi” vähintäänkin mietti, mitä noin ajatteleva henkilö heidän puolueessaan tekee. ”On aika näyttää ovea Bogoille, Heikkisille ja Rydmaneille. Persuissa on tilaa moisille junteille.”, toteaa eräs sivistyneesti punaviinilasin kanssa poseeraava silmälasipäinen henkilö Facebookissa. Toinen miettii miten samaa periaateohjelmaa voi tulkita niin eri tavalla.

Harry Bogomoloff on ollut Helsingin kaupunginvaltuustossa vuodesta 1985. Eli silloin kun minä tai esimerkiksi Emma Kari olimme keskittyneet lähinnä imemään äitin tissiä, Michael Jackson oli musta, eikä Katainenkaan ollut vielä puolueen jäsen on Bogo linjaillut kaupunginvaltuustossa, joten hänen aatteensa tuskin tulevat yllätyksenä kenellekään Helsingin kokoomuslaiselle.

Mitä Bogomoloff sitten sanoi? Hän on muuttanut hieman kirjoituksensa sävyä, luultavasti julkisen paheksunnan tai jopa suoran painostuksen voimasta. Minulla oli kuitenkin tallessa hänen alkuperäinen tekstinsä, joten käyn sen läpi.

”Haluatko sinä edullista ja turvallista ydinenergiaa?”

Haluan, olen kampanjoinutkin sen puolesta. Kannatan avoimesti ydinenergiaa siitä yksinkertaisesta syystä, että järjelliset argumentit asian puolesta ovat paljon parempia kuin asiaa vastustavat.

”Haluatko lapsesi kouluun jossa kukaan, eikä ainakaan maahanmuuttaja häiritse opetusta?”

No totta kai haluan. Haluan lapseni parhaaseen mahdolliseen kouluun. Millainen vanhempi ei haluaisi? Jos se olisi mahdollista, laittaisin lapseni kalliiseen yksityiskouluun, jossa ei olisi pakkoruotsia, kasvisruokaa, eivätkä opettajat pakkosyöttäisi lapsilleni mitään sellaisia arvoja, joita en itse allekirjoita. Todellisuus on kuitenkin toinen, ja sen kanssa on elettävä.

Bogomoloff puhuu häiritsevistä maahanmuuttajista, mutta mielestäni häiriköinti ei ole kansallisuuteen sidottu piirre. Vaikka kuinka haluaisin poikani häiriöttömään kouluun, ei se ole mahdollista jo senkään takia, että mikäli hän on vähänkään isäänsä tullut, hän on yksi niistä luokan häiriköistä. Sitä ei voine kuitenkaan kiistää, etteikö suuri joukko kielitaidottomia oppilaita vaikeuttaisi opetusta. Jos opettajan ajasta suurin osa menee hälinän pitämiseen aisoissa, oppimishaluisten oikeus oppimiseen ei varmastikaan toteudu.

”Haluatko sinä laulaa joululauluja ja suvivirren?”

Haluan, tosin en uskonnollisista vaan aivan muista syistä. En halua arvojani työntää kenenkään kurkkuun mutten myöskään haluaisi, että perinteet erikseen kiellettäisiin. Perinteiset tavat luovat yhteiskuntaan jatkuvuuden ja turvallisuuden tuntua.

”Haluatko sinä järjestyksen palaavan kaduille ja puistoihin?”

En ole missään vaiheessa kokenut mitään järjestystä menetetyksi, mutta asunkin Oulussa. Mahdollisten järjestyshäiriöiden syy ei muutenkaan ole valvonnan puutteessa vaan häiriköiden mielekkään tekemisen puutteessa.

”Haluatko sinä kodin, perheen ja traditiot elämäsi keskipisteiksi?”

Minun on hankala kuvitella ihmistä, jonka elämän keskipisteinä eivät olisi koti, perhe ja traditiot. Näitä ei kuitenkaan ylhäältäpäin tarvitse määräillä, sillä jokainen muodostaa nämä itsenäiseksi. Perhe voi koostua kissasta ja kaappihomosta, koti on opiskelija-asuntosäätiön solu ja traditiona käydä jouluna dyykkaamassa kaupan roskiksia.

”Haluatko sinä, että maassamme vallitsevat omat perinteiset arvomme?”

Haluan, kunhan ne arvot ovat nimenomaan jokaisen omat, eivät ylhäältä annetut. Lainsäädännöllä ei ihmisten arvoja tulisi määrittää tai rajoittaa. Ei ole kahta täysin samanlaisen arvomaailman omaavaa ihmistä, jolloin perinteisiksi arvoiksi muodostuvat ne, joille on eniten kannatusta ja jotka on aikojen saatossa toimivimmiksi havaittu.

”Haluatko sinä raiskaajille ja lasten hyväksikäyttäjille todella kovat tuomiot?”

Haluan, mutta samalla vankeinhoidon kustannuksia pitäisi saada alas. Mielestäni ihmisen itsemääräämisoikeuteen ja vapauteen kohdistuvat rikokset ovat niitä pahimpia, joiden tieltä vankiloista voisi poistaa uhrittomien rikosten tekijöitä.

”Haluatko sinä, että ympäristöhössötys jatkuu taloudellisen kehityksen kustannuksella?”

En todellakaan halua, mutta selkeä pesäero kannattaa tehdä ympäristöhössötyksen ja aidosti hyödyllisen luonnonsuojelun välillä. Esimerkiksi epäjumala ilmastonmuutoksen nimissä hassataan miljoonia savuna ilmaan, kehitellään uusia entistä fasistisempia lakeja ja kiusataan tavallista ihmistä asioilla, joilla on todella pieni merkitys yhtään mihinkään.

”Haluatko sinä hippihörhöille keskustakirjaston sivukirjastojen kustannuksella?”

Minun täytyy tunnustaa, etten ymmärrä tätä teesiä. Ilmeisesti pääkaupunkiseudulla on ollut kinaa kirjastoista? Itse en juuri kirjastossa käy, vaan ostan yleensä lukemani kirjat, mutta kun käyn, käyn pääkirjastossa, sillä eihän sivukirjastoissa ole yhtään mitään tarjontaa. Tästä olen siis varovasti eri mieltä.

”Haluatko sinä, että maahanmuuttajat saavat edelleen perusteetonta sosiaaliturvaa?”

Toimeentulon tarjoaminen on jo meillä perustuslaissakin, joten kaikella sosiaaliturvalla on kyllä jokin enemmän tai vähemmän hyvä peruste. Kansalaisten ja ei-kansalaisten erilainen asema on kuitenkin aivan normaali käytäntö maailmalla. Pelkkään oleskeluun perustuva sosiaaliturva on maailmanlaajuinen harvinaisuus. On toisaalta typerää puhua maahanmuuttajista yhtenä ryhmänä, sillä he eivät sitä ole. Esimerkiksi turvapaikanhakijoiden kohdalla voitaisiin aivan hyvin luopua kaikista rahana maksettavista etuuksista – hehän saavat täyden ylläpidon jo muutenkin.

”Haluatko sinä maksaa lisää veroja, jotta voisimme lisätä byrokratiaa?”

En todellakaan halua. Haluan poistaa byrokratiaa, jotta veroja voitaisiin keventää.

”Haluatko, että terveydenhoidossa tarvittavat eurot käytetään maahanmuuttajien etuisuuksiin?”

Tämä teesi on väittämänä aivan yhtä epä-älyllinen kuin vasemmiston suosima ”näin ja näin paljon rahaa käytetään aseisiin, kun vanhukset makaavat paskat housussa”. On kuitenkin pohjimmiltaan totta, että on vain yhdet veronmaksajat ja verovarojen siirtäminen kohteesta toiseen on nollasummapeli. Rahan jakaminen ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen prosessi mitä usein kuvitellaan. Ei ole diktaattoria, joka voisi määrätä, että tänne nyt ja tänne ei mitään, sillä jokaisella rahareiällä on puolustajansa, jotka tekevät keskenään kompromisseja. Itse kysymykseen vastaisin mieluiten, että en halua terveydenhoidossa tarvittavia euroja käytettävän kenenkään mihinkään etuisuuksiin. Yleinen taloustilanne on sen näköinen, että etuisuuksien aika saattaa olla ohi nopeammin kuin arvaammekaan.

”Uskotko sinä, että ruuhkamaksut pelastavat maapallon tuholta?”

En usko, tuskin kukaan uskoo. Tarpeeksi korkeat ruuhkamaksut kuitenkin pitävät köyhän rahvaan pois autoilemasta, jolloin kansanedustajan taksimatka sujuu nopeammin. Käytännössä ruuhkamaksut ovat työssäkäyville langetettava rangaistusvero, ja jos ne toteutetaan ruuhkamaksutyöryhmän ehdotusten mukaisena satelliittipaikannusjärjestelmänä, saadaan siitä myös kansalaisten liikkeiden reaaliaikasen kyttäämisen mahdollistava valvonta-aparaatti. Väärinkäytön mahdollisuuksia ajatellen vain mielikuvitus asettaa rajat.

”Haluatko sinä palauttaa ulkomaalaiset rikolliset lähtömaahansa?”

Kyllähän rikollisia silloin tällöin palautetaankin, mutta sen pitäisi tapahtua huomattavasti nykyistä alemmalla kynnyksellä. Väkivalta- ja seksuaalirikoksista sen pitäisi olla käytännössä automaatio. Joidenkin maiden kanssa ongelmaksi tulee laillisen hallinnon puuttuminen, mutta niiden maiden kanssa, joiden hallinto jo toimii kannattaisi palautussopimukset tehdä. Oleskelulupia koskevaa ulkomaalaislain 36. pykälää pitäisi täsmentää siten, että järjestystä, turvallisuutta tai kansanterveyttä vaarantavat henkilöt tai vääriä tietoja hakuvaiheessa antavat eivät alun alkaenkaan saisi oleskelulupaa. Väärien tietojen antamisen tai rikollisen taustan paljastumisen myös jälkikäteen pitäisi automaattisesti johtaa oleskeluluvan peruuntumiseen.

”Haluatko sinä liikenteen promillerajan naurettavaan 0,2 tasoon?”

En halua. Ensinnäkin 0,2 promillea ei vaikuta vielä merkittävästi ajokykyyn. Toisekseen ongelmana eivät ole ihmiset, jotka juovat lasin viiniä illallisella ja ajavat kotiin, vaan sellaiset, jotka eivät välitä paskaakaan nykyisestä lainsäädännöstä ja ajelevat 2 promillea veressään. Taipumus vahingolliseen käytökseen vähenee parhaiten yleisen mielipiteen, ei kieltolakien mukaan. Se olet juuri sinä, jonka pitää katsoa, ettei kaverisi tartu rattiin humalassa, hän ei itse siihen välttämättä kykene jos on juonut liikaa, eikä hän silloin muista lakiakaan.

”Haluatko sinä, että yhteiskunta tukee ja kustantaa romanikerjäläisten oleskelun Suomessa?”

Ihmisiä ovat romanikerjäläisetkin, mutta onko turvapaikan hakeminen EU-maan kansalaisena Suomesta mitään muuta kuin sosiaaliturvajärjestelmän väärinkäyttöä? Jonkin asian tukeminen lisää sitä, minkä vuoksi meidän tulee kysyä itseltämme, haluammeko lisää kerjäläisiä. Romaniassa on noin kaksi miljoonaa romania. Mitä enemmän heidän liiketoimintaansa tuetaan, sitä enemmän kerjäläisiä tänne saadaan.

”Haluatko sinä, että talonvaltaajiin suhtaudutaan ’ymmärtäväisesti’.”

En halua. Vapaan yhteiskunnan peruspilareihin kuuluu ihmisen oikeus omaan omaisuuteensa. Jo perustuslaissa on turvattu jokaisen omaisuus. Aina voi miettiä miltä itsestä tuntuisi, jos oma talo vallattaisiin vaihtoehtonuorison sosiaalikeskukseksi ja pihalle perustettaisiin kerjäläisleiri vapaan liikkuvuuden nimissä. Luvallisessa ”talonvaltauksessa” ei ole kuitenkaan mitään väärää ja usein kaupungit antavatkin ränsistyneitä tiloja vaihtoehtoväen käyttöön.

”Haluatko sinä maahamme Ruotsin ja Tanskan mallin mukaiset väkivaltaiset muukalaisjengit?”

En tietenkään halua. En halua tänne mitään muitakaan väkivaltaisia jengejä. Järjestäytynyt rikollisuus on omalla tavallaan yrittäjyyttä. Kun markkinoilla on tuote, jolle on kova kysyntä, rikolliset muodostavat yhteenliittymiä pystyäkseen parhaalla mahdollisella tavalla vastaamaan siihen. Keinot rikollisjengien ehkäisyyn ovat niiden liiketoimintaan liittyvässä lainsäädännössä.

”Oletko tarvittaessa valmis tulemaan mukaan naapuristosi suojeluskuntaan?”

Jos tarve olisi, totta kai. Suojeluskunnat olivat aikanaan kiinteä osa Suomen sotavoimia. Nykyisellään en kuitenkaan koe mitään tarvetta olla perustamassa tällaista organisaatiota, sillä naapurustoni on hyvinkin rauhallinen paikka asua ja valtion väkivaltakoneisto hoitaa entisen suojeluskunnan tehtävät. Jos nykyään kuitenkin olisi suojeluskuntia kuten vuosisadan alussa, olisin luultavasti jäsen, kuten monet miespuoliset sukulaiseni siihen aikaan.

Yksityisille turvallisuuspalveluille on kuitenkin kysyntää, sillä yksityinen turva-ala työllistää yhteensä noin 12 500-13 000 työntekijää henkilöiden ja omaisuuden vartioinnissa. Mikäli naapurustoni olisi rauhaton olisi vaihtoehtona maksaa turvallisuusfirmalle partioinnista, tai muodostaa oma asukaspartio naapureiden kanssa. Onneksi tällaista ei minun edes tarvitse miettiä, mutta jossain päin maailmaa asukaspartiot ovat arkea.

Laitonta sotilaallista toimintaa en kuitenkaan hyväksyisi, enkä edes usko Bogomoloffin mitään sellaista tarkoittaneen.

Käytyäni Bogomoloffin teesit läpi, huomaan, että useimmissa kohdissa on totuuden siemen. Hänen perustelujaan tietämättä en kuitenkaan voi olla mitenkään varma, millä perusteilla hän on tämän listauksen luonut.

Mitään perusteluita hän ei teesien yhteydessä esitä. Vaikka olisin eri mieltä, en kuitenkaan lähtisi haukkumaan häntä höyrypääksi vaan koettaisin mieluummin perustella oman eriävän mielipiteeni. Ikäväkseni olen huomannut joidenkin kokoomuslaisten pitävän ongelmana sitä, että moniarvoisessa puolueessa on erilaisia tapoja ajatella.

Kommentoi

Henri Heikkinen

Henri Heikkinen

Olen vähän yli kolmekymppinen Oulun kainuulainen, jolla on monenkirjava työhistoria mm. pelialan yrittäjänä, investointipankissa ja ammattikorkeakoulun opettajana.

Tällä hetkellä pyöritän ainutlaatuista verkkokauppaa osoitteessa www.valco.fi - Voit osoittaa tukeasi blogille asioimalla siellä :)

Seuraa somessa

Seuraa somessa, niin tiedät missä menen ja mitä teen milloinkin!

Kategoriat