Jäähyväiset veroille

Rakas valtiomme Suomi on pikkuhiljaa vaipunut siihen jamaan, että yhä useampi miettii pakoa sairaasta pahoinvointivaltiosta. Tämän seurauksena joku onnekas voi saada paremman elintason jossain matalamman verotuksen maassa, eikä pääse rahoittamaan kaikkien rakastamaa järjestelmää.

Yhtenä ratkaisuna tähän alati pahenevaan ongelmaan verottaja esittää ns. jäähyväisveroa, jolla lähtijät pakotettaisiin maksamaan ”vielä realisoitumattomista arvopapereiden arvonnoususta”, eli olemattomista tulevaisuuden tuloista veroa.

Ajatus ei ole mitenkään uusi. Saksassa kehitettiin jo 1930 –luvulla Reichsfluchtsteuer –niminen vero, jonka tarkoituksena oli rajoittaa pääomien pakoa laman runtelemasta maasta. Vuonna 1934 maasta poistuvan henkilön piti luovuttaa valtiolle 20% omaisuudestaan, kun sodan alla vuonna 1939 maasta pakenevilta vietiin jo 96% omaisuudesta. Sen jälkeen Saksa olikin sotatilassa, eikä maasta enää oikein voinut laillisesti poistua.

Vero oli jokseenkin tuottoisa – natsit keräsivät vuosien aikana lähes miljardi reichmarkkaa, jotka ilmeisesti käytettiin silloisen hyvinvointivaltion perustoimintoihin. Leiriläisten ylläpitoon, myrkkykaasuun, volkkareihin ja sen sellaiseen. Aika velikultia.

Ennen pitkään jokainen sosialistinen valtio on joutunut rajoittamaan ihmisten maasta poistumista, koska olojen kurjistuessa ihmiset alkavat voida pahoin ja suuntaavat ”vapaaseen länteen”. Neuvostoliitossa kiinni jääneet loikkarit laitettiin internointileireille, Itä-Saksassa rakennettiin konkreettinen muuri ja Kuubasta on pitkään päässyt pois vain säiden salliessa kumiveneellä.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnasta verottajan natsihenkinen ehdotus meni huomaamatta läpi. Luultavasti sen vuoksi, että kukaan tarkastusvaliokunnan vaalikampanjointiin keskittyneistä jäsenistä ei ole jaksanut tai osannut lukea ajatuksella läpi verohallinnon 27-sivuista harmaan talouden raporttia.

Ranskalainen filosofi Alexis De Toqueville kirjoitti 1800 –luvulla siitä, miten demokratia toimii, kun ihmiset kokevat itsensä kansalaisiksi alamaisten sijaan. Lienee varsin ymmärrettävää kenelle tahansa, että ihmiset jotka kokevat olevansa jatkuvasti pelkästään hallintoalamaisia eivät halua loputtomiin tulla riistetyksi missään yhteiskunnassa.

Samaisen De Toquevillen mukaan ihmisen pahinta orjuuttamista on pehmeä paternalismi, jossa ihmisen annetaan ymmärtää, että häneen kohdistuvat pakkotoimet ovat hänen omaksi parhaakseen, vaikka näin ei olisi. Tästä erinomaisena esimerkkinä suomalainen hyvinvointivaltio ja sen rahoittamiseksi kerättävä verotus.

Vihreiden Ville Niinistö pohti juuri Twitterissä nykyisen Karl Fazerin suunnitellessa maastamuuttoa ”mahtoiko Karl Fazer v 1891 perustaessaan ranskalais-venäläisen suklaapuotinsa valittaa Suomen verotusta”. Suomi 1800 –luvun lopulla oli juuri sellainen vapaa yhteiskunta, joka mahdollisuuksien maana houkutti Fazerin, Sinebrychoffin ja Finlaysonin kaltaisia yritteliäitä ihmisiä.

Sen sijaan, että miettisimme miten voimme väkivalloin estää ja rajoittaa pääomien maastamuuttoa, tulisi meidän mielummin pohtia, miten Suomesta tehdään sellainen yhteiskunta, jonne ihmiset muuttaisivat töihin ja yrittäjäksi.

ps. Vielä kun ehdit: http://www.muutathaimaahan.fi/

 

Kommentoi

Henri Heikkinen

Henri Heikkinen

Olen vähän yli kolmekymppinen Oulun kainuulainen, jolla on monenkirjava työhistoria mm. pelialan yrittäjänä, investointipankissa ja ammattikorkeakoulun opettajana.

Tällä hetkellä pyöritän ainutlaatuista verkkokauppaa osoitteessa www.valco.fi - Voit osoittaa tukeasi blogille asioimalla siellä :)

Seuraa somessa

Seuraa somessa, niin tiedät missä menen ja mitä teen milloinkin!

Kategoriat