Vippaa tarpeeseen, mutta fiksusti

Edellistä tekstiä kirjoittaessani ja kommentteja lukiessani tuli väkisin mieleen, että ns. pikavipit ovat varsin halveksittuja. Virkamiesten mielestä niitä pitää kovasti säädellä, eikä oikeastaan kukaan kuluttaja kehtaa myöntää ottavansa sellaista, vaikka niitä myönnetään miljoonia ja miljoonia euroja vuodessa. Valistuneemmat kuluttajat ovat sitä mieltä, että pienlainoja ottavat vai elämänhallinta on puutteellinen ja niitä antavat lähinnä roistot.

Rahanlainaajien halveksunta ei todellakaan ole uusi ilmiö, kuten eivät vipitkään. Rahaa on lainattu niin kauan kuin sitä on ollut olemassa, ja aivan varmasti jo kivikaudella on luolan seinään kämmenenjälkensä jättänyt ihminen halunnut takaisin huomenna enemmän karhun hampaita tai oravannahkoja kuin hän on tänään kaverille lainannut.

Koron periminen rahasta lienee itse asiassa yksi maailmanhistorian yleisimmin halveksituista asioista. Etenkin uskonnot ovat suhtautuneet siihen nuivasti kaikkialla maailmassa. Jo neljä tuhatta vuotta sitten nykyisen Intian alueella vaikuttanut muinainen Veda-uskonto tuomitsi korkoa vastaan lainaamisen täysin, ja myöhemmin aika lailla samalla linjalla olivat Buddhasta kertova Jataka, Raamattu ja Koraani.

Islamilaisessa järjestelmässä koron vaatiminen on itse asiassa vieläkin kiellettyä – joskin sitä käsittääkseni kierretään osamaksulla, jonka hintaan korko on leivottu sisään. Mitä Allah ei näe, sitä Allah ei tiedä.

Myös katolinen kirkko meni keskiajalla niin pitkälle, että kielsi kristityiltä koron vaatimisen kokonaan.

Juutalaiset olivat hieman katolisia käytännönläheisempiä tekstintulkinnassaan, minkä vuoksi heidät vieläkin yhdistetään usein rahaan. Tämä raamatuntulkinnan oikku, joka teki monista juutalaisista rikkaita, teki heistä myös vainottuja.

Koska kaikki talonpojista kuninkaisiin olivat velkaa juutalaisille, jotka samaan aikaan rikastuivat lainaamalla rahaa, kannatti juutalaiset aina välillä tappaa tai karkottaa velkojen nollaamiseksi. Tästä on satoja vuosia aikaa, mutta niin vain vieläkin löytyy ihmisiä, joiden mielestä kaikki paha on juutalaisten syytä.

Uskontojen ohella myös monet tunnetut ajattelijat aina Platonista Tuomas Akvinolaiseen ja Adam Smithistä Karl Marxiin tuomitsivat joko rahan lainaamisen kokonaan tai ainakin mielestään liian suuren koron vaatimisen.

Lainan ottaminen on toki lähtökohtaisesti aika tyhmää, mutta joskus se kuitenkin voi olla järkevin tai ainoa vaihtoehto. Olen itsekin kirjoittanut siitä, että kenenkään ei kannattaisi ostaa mitään velaksi – lähinnä, koska olen itse ollut tyhmä ja ylivelkaantunut. Olen ottanut opikseni, mutta tyhmyys on ollut aivan omaa, ei pankin.

Miksi ihmisen tyhmyys on kuitenkin perinteisesti laitettu luotonantajan syyksi?

William Shakespeare kirjoitti näytelmän Venetsian Kauppias, jonka ”pahis” on juutalainen rahanlainaaja Shylock. Kertomuksen ”onnellisessa lopussa” Shylock ei saanut rahojaan takaisin, joutui maksamaan loppuikänsä lainaajalle korvauksia, menetti tyttärensä italialaiselle gigololle ja pakotettiin kääntymään kristinuskoon. Tarinan ”hyvis” taas sylki rahanlainaajan naamalle, otti häneltä huolettomasti velkaa, jotta kaverinsa Bassanio saisi naista, ja jätti velat maksamatta. Kaiken lisäksi ilman alkuperäistä lainaa oli Bassaniolta jäänyt riiuureissu kokonaan tekemättä ja nainen saamatta.

Kreikkalainen filosofi Aristoteles piti rahan lainaamista pahana, koska hänen mielestään rahan kuuluisi olla vaihdon väline. Kun rahaa lainataan, tehdään rahaa rahalla ja se on paha, koska raha – toisin kuin esimerkiksi hedelmätarha – ei itsessään tuota arvoa.

Höpöhöpö Aristoteles. Raha ei itsessään tuota arvoa mutta rahan lainaaminen tuottaa. Jos raha makaa paikallaan, siitä ei ole mitään hyötyä kenellekään.

Henkilö tai yritys lainaa rahaa toiselle, joka lupaa maksaa takaisin tietyssä ajassa korkojen kera. Näin molemmat hyötyvät toisen varallisuudesta. Lainan ottaja saa rahaa silloin, kun hän sitä tarvitsee, ja lainan antaja saa tuottoa pääomalleen. Lainattu raha tuottaa arvoa sen ottajalle, koska hänelle tämän päivän tarpeeseen saatava raha on arvokkaampi kuin vuoden aikana saatava. Kaiken lisäksi kulutusluoton tapauksessa myös kolmas osapuoli hyötyy kaupasta – nimittäin kauppias ja kaikki hänen verkostossaan olevat tavarantoimittajaa ja valmistajaa myöten.

Rahan lainaamista voi ajatella myös toiselta kannalta.

Laina mahdollistaa ensisijaisesti sen, että ihminen voi sen avulla tasata tuloja ja menoja pitkällä aikavälillä. Yksittäinen 1000 euron meno joka kaataisi talouden muuttuu 24:ksi 50 euron menoksi, jotka eivät sellaisenaan vaikuta arkeen – ylivelkaantuminen erikseen, se on lainarahan väärinkäyttöä.

Kuvitellaan käytännön esimerkki kalliin pikavipin arvosta.

Pesukoneesi menee rikki eikä uuteen ole varaa kuin säästämällä kolme kuukautta. Niin kauan kuin pesukone on rikki, joudut ajamaan viikoittain ystäväsi luokse pesemään pyykkiä. Yhteensä siis kaksitoista edestakaista matkaa.

Vaihtoehtoisesti ottamalla vaikka 400 euron pikavipin tai kulutusluoton nyt ja maksamalla sen kolmessa kuukaudessa takaisin, joudut maksamaan esimerkiksi 100 euroa korkoa (en tiedä paljonko se oikeasti on, kunhan arvioin eri lähteiden perusteella). Kuukautta kohti korkomeno on 30 euroa, yhtä pyykkireissua kohti 7,5 euroa.

Jos sinulle 7,5 euroa on arvokkaampi kuin edestakainen matka kaverin luo pesemään pyykkiä, lainaa ei tietenkään kannata ottaa. Mikäli koet asian toisin päin ja oma pyykinpesukone on arvokkaampi kuin 30 euroa kuukaudessa, kannattaa laina ottaa ja ostaa pyykinpesukone heti. Ilman pikavippipalvelua tätä mahdollisuutta ei edes olisi.

Samalla tavalla voi perustella esimerkiksi television ostoa. Onko parempi leikkiä vuoden illat lestadiolaista vai maksaisiko parikymppiä kuussa ylimääräistä siitä, että näkee formulat ja jääkiekon kotisohvalta vielä tällä kaudella? Ilman kulutusluottoa asiaa ei tarvitsisi miettiä.

Suurimman osan asioista ihminen voisi toki hankkia säästämällä, mutta lainan ottaminen mahdollistaa niiden saamisen nopeammin.

Ilman luottoa television ostoon pitäisi säästää vuosi, auton ostoon viisi vuotta ja tilapäisen persaukisuuden vuoksi pitäisi nähdä nälkää viikko tai kuukausi. Jos rahaa tarvitaan auton korjaukseen tai remonttiin, voi luoton puute aiheuttaa epämukavuuden lisäksi jopa vaikeuksia tai vaaratilanteita.

Kaikkeen ei voi edes säästää. Jos esimerkiksi kaverit pyytävät mukaan Pattayalle ja rahat ovat väliaikaisesti lopussa, ei mikään säästäminen pelasta tilannetta. Matkalle on päästävä nyt, koska vuoden päästä ei samaa matkaa ole enää olemassa. Taas kerran ainutkertainen kokemus on arvokkaampi kuin lainasta maksettava korko ja sen toteutumisen mahdollistaa ahne rahanlainaaja.

Baari-iltaan otettu pikavippi vaikuttaa huomattavasti huonommalta idealta kuin uuden tuotantolinjan rakentamiseen otettu pankkilaina, mutta pohjimmiltaan ne otetaan samasta syystä. Lainarahasta maksettava hinta on pienempi kuin siitä saatava tuotto. Tässä tapauksessa tuotto on enemmän henkinen kuin taloudellinen, mutta yksilön kannalta se voi olla silti arvokkaampi.

Ilman vippejä ja kulutusluottoja ihmisten elämä olisi paljon askeettisempaa ja talous huomattavasti erilainen. Ilman osamaksumahdollisuutta, pikavippejä ja kulutusluottoja hyvin harvalla meistä olisi realistista mahdollisuutta ostaa uusia auto, älypuhelin tai taulutelevisio, puhumattakaan ex tempore -lomamatkoista.

Tämä ei johdu siitä, etteikö säästäminen olisi mahdollista vaan siitä, että ihminen tuhlaisi ne rahat todennäköisemmin johonkin muuhun kuin malttaisi säästää. Tämä johtuu samasta aikapreferenssistä kuin luoton ottaminen. Nyt saatava asia on paljon houkuttelevampi kuin vuoden päästä saatava, jolloin säästäminen on vaikeaa. On paljon helpompi maksaa kuukausittain 100 euron lasku ja katsoa televisiota kuin laittaa sama summa säästöpossuun ja katsella televisioiden kuvia.

Rahan lainaajat – juutalaiset, pikavippifirmat, pankit ja luottokorttiyhtiöt eivät ole pahoja. Niiden olemassaolo antaa sinulle mahdollisuuksia joita sinulla ei muuten olisi. Korkokatto ja muut vastaavat rajoitukset poistavat mahdollisuuksia juuri sinulta, kun todellinen pahis löytyy ulosottokuluista ja maksuhäiriöjärjestelmän julmuudesta.

Sen sijaan, että mollaat ja arvostelet luottoja tarjoavia yhtiöitä tai vaadit uusia kieltoja ja rajoituksia, mieti, miten ankeaa elämä olisi ilman niitä. Pyri säästämään rahaa aina kun voit, ota lainaa vain kun on pakko ja pystyt maksamaan sen varmasti takaisin. Älä kuitenkaan ole niin tyhmä, että pyrkisit kieltämään itseltäsi mahdollisuuden ottaa lainaa silloin kun täytyy saada uusi pesukone tai päästä poikien kanssa Pattayalle.

Historia- ja uskontojuttujen lähde: Vincent, Joshua, ”Historical, Religious and Scholastic Prohibition of Usury: The Common Origins of Western and Islamic Financial Practices” (2014). Law School Student Scholarship. Paper 600.

Venetsian kauppiaan juonikuvaus: Wikipedia

Kommentoi

Henri Heikkinen

Henri Heikkinen

Olen vähän yli kolmekymppinen Oulun kainuulainen, jolla on monenkirjava työhistoria mm. pelialan yrittäjänä, investointipankissa ja ammattikorkeakoulun opettajana.

Tällä hetkellä pyöritän ainutlaatuista verkkokauppaa osoitteessa www.valco.fi - Voit osoittaa tukeasi blogille asioimalla siellä :)

Seuraa somessa

Seuraa somessa, niin tiedät missä menen ja mitä teen milloinkin!

Kategoriat