Itselläsi on löysä, Ronkainen

Vasemmistoliiton Antti Ronkaisen uskovaisuus julkiseen kulutukseen on ihailtavaa. Kuten Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen kirjoittaa “Myös keynesiläisten usko rahapolitiikan ylivertaiseen kykyyn hoitaa työttömyysongelma on kuollut ja kuopattu. Siinä ei tarvittu ideologiaa, empiiriset tosiasiat riittivät. Narulla ei voi työntää.Optimistikaan ei enää luota keynesiläiseen ajatukseen kysynnän aktiivisesta hienosäädöstä julkisen menotalouden avulla.”. Noh, toisaalta – onhan niitä uusnatseja ja kommunistejakin vielä nykyään.

“Heikkinen suosittelee tosissaan tässä taloudellisessa tilanteessa koko Euroopan ottavan mallia Virosta ja Irlannista? Kenties Virolta mallia euroalueen korkeimmasta inflaatiosta ja Irlannilta euroalueen nopeimmasta velkaantumisesta kriisin jälkeen?”

Irlanti on edelleen kriisimaista se, jolla on eniten toivoa selvitä.

Mistähän se Viron inflaatio johtuu? Ei Viron talouspolitiikasta, vaan mm. Venäjän toimista. Viro itsessään porskuttaa. Kuten Nordean uusin analyysi sanoo:

 ”The pace of the recovery during the first half of the year has exceeded expectations, reaching over 8% y/y on average. Compared to the previous quarter, growth has been strong as well, confirming a robust upward trend.”

Myös markkinoiden luottamus Viroon on kasvanut. CDS –johdannaisten hintaero Saksaan verrattuna on pienentynyt ja esim. luottoluokittaja Standard & Poor’s nosti Viron luottoluokitusta. Kyllä sellaisesta kannattaisi ottaa jo mallia.

”Yksittäisen valtion tehdessä pääomia houkuttelevia veroratkaisuja (ja poistaessa pääoman liikkumisen esteitä) se toki luo kilpailuetuja yksittäisille valtioille, mutta kaikkien seuratessa perässä pääoma voi nostaa entistä helpommin kytkintä ja jäljelle jää tilanne, jossa veroja kerätään kaikkialla vähemmän, mikä osaltaan lisää velkaantumispainetta.”

Ei verojen alennus ole pelkkä kilpailuetu, vaan pitemmällä tähtäimellä talouden toimintaedellytyksiä parantava tekijä. Noh, jos jätetään sen väitteen todenperäisyys lukijoiden päätettäväksi, niin Ronkainen itsekin myöntää veroratkaisujen olevan kuitenkin kilpailutekijä. Veropolitiikka on globaalissa kilpailussa itse asiassa aikalailla ainoa liikkuva muuttuja. Miksi siis EU:n pitäisi verotusta kiristämällä karkottaa pääomat muualle?

Mitä Yhdysvaltain valtionvelan kasvuun tulee, voisi olettaa veropolitiikkaa suuremman vaikutuksen olleen räjähdysmäisesti kasvaneilla liittovaltion menoilla (kuva ohessa). Tietenkään Ronkaisen mielestä julkisten menojen loputon kasvattaminen on ihan ok, sillä verojahan voidaan kiristää ilmeisesti loputtomiin.

Voisikohan menojen lisäyksellä kuitenkin olla jotain tekemistä USA:n velkaantumisen kanssa? (pun. menot / sin. tulot)

”Kuten on osoitettu, julkinen kulutus suhteessa bkt:hen ei ylipäätään korreloi Euroopan valtioiden maksamien korkojen kanssa. Koska markkinat arvioivat koron jollain muulla perustein, on typerää vaatia valtioita säästämään julkisessa kulutuksessa velkaantumisen estämiseksi.”

 Ei pitäisi olla mitään rakettitiedettä, että velkojien luottamukseen vaikuttaa ensisijaisesti velallisen oletettu maksukyky.  Mikäli vaikkapa Suomen budjettivaje kasvaisi (koska ei säästetä) heikentyisi markkinoiden luottamus ja velkojen korko nousisi.

”On päästävä kreikkalaisten syyttelystä keskusteluun niistä tosiallisista keinoista, joilla tämä velkaantuminen käännetään laskuun”

Niistähän tässä puhutaan. Velkaantuminen saadaan laskuun kun budjettivaje pienenee. Jatkuva pelastaminen, mukaan lukien velkojen uudelleenjärjestely ym. toimet aiheuttavat ainoastaan moraalikatoa. Suomeksi sanottuna,  jos holtittomasta toiminnasta palkitaan, se toistuu uudelleen ja uudelleen.

”Tällä hetkellä Euroopassa AAA-luokitus on mailla, joilla on ollut ylijäämäinen maksutase suhteessa muihin euromaihin. Luottoluokittajien ja markkinoiden hampaisiin ovat puolestaan joutuneet ne maat, joiden maksutase on alijäämäinen.”

No YLLÄTYS, luottoluokituksen kuvastaessa sitä, miten todennäköisenä pidetään sitä, että maa kykenee suoriutumaan maksuvelvotteistaan. Käytännössähän alijäämäinen maksutase kertoo aika paljon valtion velkaantumisesta.  Velkaantumalla voidaan ostaa enemmän kuin viedään, noin karkeasti yksinkertaistaen.

”Vyönkiristykset tuottavat kyllä säästöjä, mutta eivät lisää kysyntää. Siksi on epäselvää, miksi kataiset ja heikkiset haluavat espanjalaisten, italialaisten, portugalilaisten ja kreikkalaisten säästävän itsensä hengiltä?”

Koska kasvattamalla jatkuvasti menoja ja lisäämällä velkaa voidaan aiheuttaa ns. housuun pissaaminen pakkasella –efekti. Talous näyttää hetkellisesti kasvavan mielikuvitusrahalla, kunnes kupla puhkeaa ja veronmaksajille tulee entistä suurempi maksutaakka.  Julkinen kulutus on tehotonta ja kallista.

Ronkainen taitaa unohtaa sen tosiasian, että valtionvelka on ainoastaan siirrettyä verotusta.  Jokainen  keinotekoisesti lisäkysyntään ”sijoitettu” penni täytyy loppujen lopuksi kerätä takaisin lisäämällä verotusta.

Julkistalouden leikkaamisesta ajoissa on se hyöty suomalaisille yrittäjille, että julkinen talous ei (välttämättä) romahda.

Empiiriset tutkimukset ovat hauskoja. Tässä on uusinta uutta, jonka mukaan julkisen kulutuksen (ja julkisen sektorin) kasvaessa, yksityinen sektori kärsii varsinkin vähemmän vapaissa maissa. Meillä tietyt instituutiot ja oikeudet ovat onneksi pitäneet nämä julkisen sektorin kasvun haitalliset vaikutukset jossain määrin kontrollissa. http://www.ecb.int/pub/pdf/scpwps/ecbwp1399.pdf

”Kun Suomi vielä saa suhteellisen halpaa velkarahaa, tulisi sitä käyttää työllisyyden ja kysynnän kasvattamiseen, eikä harjoittaa eurokonsensuksen vakauspolitiikkaa, jossa säästöjä tehdään toisella kädellä samalla kun toisella kädellä velkaannutaan entistä nopeammin.”

Nimenomaan velkarahan pumppaaminen talouteen on kuplan puhaltamista jos mikä. Lainataan lisää rahaa, joka tehottomasti levitetään talouteen. Yritykset tekevät investointeja jotka ovat kannattavia ainoastaan halvan rahan virratessa talouteen. Työllisyyttä ”kasvattaessa” valtio käytännössä verottaa tuottavilta, eli voittoa tekeviltä yrityksiltä jakaakseen sitä potentiaalisesti tuottamattomiin tarkoituksiin.

Kuitenkin heti kun halvan rahan pumppaaminen loppuu, paljastuu väistämätön sopeutuminen.  Mitä kauemmin keinotekoista noususuhdannetta pidetään yllä, sitä suurempia ovat talouden virheinvestoinnit. Muutenkin ”työllisyyden ja kysynnän kasvattaminen” julkisvetoisesti on kuin ojan kaivamista ja täyttämistä niin kauan, että rahat loppuvat.  Olisiko Suomen kannattanut tasapainottaa talouttaan silloin kun velkaa oli kymmeniä miljardeja vähemmän?

Osa julkisesta kulutuksesta on toki välttämätöntä valtiollisten toimintojen ylläpitämiseksi, mutta jos kulutusta tehdään kulutuksen vuoksi on se kestämätöntä.  Henry Hazlittia lainaten: ”Kun työllisyyden tarjoamisesta tulee tavoite, tarpeista tulee toissijainen tekijä. Hankkeita täytyy keksiä. Sen sijaan, että ajateltaisiin, mihin siltoja täytyy rakentaa, valtion tuhlarit alkavat kysyä itseltään, mihin siltoja voidaan rakentaa.”

”Koko kriisipeliä ollaan pelaamassa EU:ssa pankkien taskuun – teollisuuden, julkisen sektorin, pk-yritysten, työntekijöiden, nuorten ja eläkeläisten kustannuksella. Tämä käy päivä päivältä selvemmäksi!”

Tässä olen sentään samaa mieltä. Mitä kauemmin velkavetoinen finanssisektorin paisutus jatkuu, sitä suurempi on siitä lopulta niskaan kaatuva kustannus.

”Tähänastisesta kriisinhoidosta voidaan päätellä, että EU:n on poliittinen projekti, joka on päättänyt pelastaa pankit ja uhrata hyvinvoinnin”

Tästäkin olen samaa mieltä. EU:n loputon rahan syytäminen niin finanssisektoreille kuin valtiolle ei voi päättyä hyvin kenenkään meidän kannaltamme.

Ei riitä, että talouslehtiä lukee. Niistä pitäisi myös ymmärtää jotain ja osata suhtautua kriittisesti. Minulla on hyllyssä Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton tiedeakatemian julkaisema kansantaloustieteellinen opus 1950-luvulta. Sekin on aikanaan ollut alansa huippua.

Kommentoi

Henri Heikkinen

Henri Heikkinen

Olen vähän yli kolmekymppinen Oulun kainuulainen, jolla on monenkirjava työhistoria mm. pelialan yrittäjänä, investointipankissa ja ammattikorkeakoulun opettajana.

Tällä hetkellä pyöritän ainutlaatuista verkkokauppaa osoitteessa www.valco.fi - Voit osoittaa tukeasi blogille asioimalla siellä :)

Seuraa somessa

Seuraa somessa, niin tiedät missä menen ja mitä teen milloinkin!

Kategoriat