Hyvinvointivaltio tasa-arvon esteenä

Ajatuspaja Libera julkaisi analyysin naisyrittäjyyden vähyydestä pohjoismaissa. Ajatuspajan löydös ja sen taustalla oleva syy on pohjimmiltaan varsin yksinkertainen. Ihmiset perustavat yrityksensä luonnollisesti aloille, jotka he tuntevat. Niin kliseistä kuin se onkin, suuri osa naisista suuntautuu ns. naisvaltaisille aloille, kuten terveydenhuoltoon, hoivapalveluihin ja koulutukseen.

Nämä naisten suosimat alat vain sattuvat olemaan juuri niitä, jotka julkinen sektori on ottanut Pohjoismaissa hoitaakseen. Kun ne alat, joille naisia eniten kouluttautuu on hyvin pitkälti sosialisoitu, ja joillain aloilla, kuten koulutus, markkinoille pääsy on hyvin rajoitettua, ei naisilla ole edes mahdollisuuksia toimia yrittäjänä osaamisalueidensa puitteissa.

Kuten Libera tiedotteessaan tuo ilmi, ”Eurostatin tilastojen mukaan vain 18 prosenttia yksityisen sektorin johtajista on Suomessa naisia. Ruotsissa vastaava luku on 16 ja Tanskassa vain 14 prosenttia. Luvut ovat huomattavan alhaisia, kun Euroopassa keskimäärin naisjohtajien osuus on 25 prosenttia. Puolassa osuus on 37 prosenttia, Latviassa 40 ja Liettuassa peräti 46 prosenttia. Merkittävin syy naisjohtajien puutteelle Pohjoismaissa on naisyrittäjyyden vähäisyys.”

Hyvinvointivaltion eräänä perusajatuksena on ollut tasa-arvon tuominen (pakottaminen) yhteiskuntaan. Tasapäistämistä on harrastettu niin verotuksen, koulutuksen kuin lainsäädännönkin keinoin. Yrittäjyydessä naisille ei ole kuitenkaan annettu edes mahdollisuuksien tasa-arvoa kun useimpien ura on sidoksissa julkisen sektorin toimintaan.

Tasa-arvoihmiset ovat olleet pitkään huolissaan esimerkiksi naisten määrästä pörssiyhtiöiden hallituksissa. Tähän tilanteeseen on ehdotettu esimerkiksi pakotettuja sukupuolikiintiöitä. Kun yksityisellä sektorilla suuri osa työntekijöistä on miehiä, heidän joukostaan luonnollisesti valikoituvat myös pätevät hallitusammattilaiset. Mikäli naisvaltaisilla aloilla olisi enemmän yrittäjyyttä, olisi myös useammalla naisella mahdollisuus kiivetä yhteiskunnan tikkaita niin korkealle kuin kykenee.

Liberan tutkimusjohtaja Elina Lepomäkeä lainaten, “Jos haluamme aidosti ja kestävästi parantaa naisten menestymismahdollisuuksia työmarkkinoilla, ei ratkaisu löydy sukupuolikiintiöistä, vaan naisyrittäjyyden edellytysten parantamisesta. Julkisen sektorin monopolien avaaminen yksityiselle kilpailulle lisää paitsi taloudellista tehokkuutta, myös yhteiskunnallista tasa-arvoa ja naisten uramahdollisuuksia”.