Poliittinen muumio Erkki Tuomioja on kovasti kritisoinut Kokoomuksen puoluekokouksen päätöstä edesauttaa Suomen irtautumista Ottawan sopimuksesta, eli niinsanotusta miinakiellosta. Hän on mediassa vedonnut Suomen kansainväliseen maineeseen ja väittänyt eron langettavan ”kansainvälisen häpeän” Suomen päälle.
Aivan naurettavaa puhetta.
Yhtään kukaan, yhtään missään ei tiedä tai ole kiinnostunut Ottawan sopimuksesta. Suomen kansainväliseen maineeseen vaikuttavat lähinnä formulakuskit, nettimeemit, kansainväliset yritykset ja sellaiset kuluttajatuotteet kuin esimerkiksi pelit. Ainoa kansainvälinen maine on pelissä Tuomiojalla itsellään, jolle toverit Sosialistisen Internationaalin kv-seminaarin teetauolla vinoilevat. Tietenkin yhdelle henkilölle se voi merkitä koko maailmaa.
Mikään ei ole niin vastenmielistä kuin henkilökohtaisen kunnian edistäminen koko muun yhteiskunnan turvallisuuden ja viime kädessä olemassaolon kustannuksella.
Suomalaisten kannalta Ottawan sopimus on oikeasti merkittävä. Jalattomilla afrikkalaislapsilla lobattu sopimus lienee Suomen kannalta yksi pahimpia maanpuolustuksellisia virheitä sitten Cajanderin viivyttelyn puolustusvoimien varustelussa.
Puolustusvoimille ohjattiin aikanaan 200 miljoonaa euroa ”korvaaviin” järjestelmiin, jotka eivät todellisuudessa voi mitenkään korvata miinojen kustannustehokkuutta ja toimivuutta pitkää rajaa puolustaessa. Kaiken lisäksi Kataisen hallitus leikkasi ensi töikseen samat 200 miljoonaa puolustusbudjetista, joten ”korvaavien” järjestelmien hankintakin lienee todellisuudessa vähän niin ja näin. Lisäksi miinojen korvaamisesta tulevalle ylimääräiselle kustannukselle saattaisi puolustusvoimilla ylipäänsä olla parempaakin käyttöä.
Toisin kuin Afrikassa, meikäläisiä jalkaväkimiinoja ei ”kylvetä” ympäri maata siviilien poljettavaksi, vaan ne asetetaan tarkasti valittuihin kohteisiin hidastamaan potentiaalisen ”keltaisen vihollisen” etenemistä. Miinotteista tehdään kartat, ja mahdollisen sodan päättyessä ne raivataan pois. Miina on erinomainen puolustusväline harvaanasutussa Suomessa, jossa ei ole varaa eikä väestöä järjestää vastaavaa puolustusta kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, joka itse asiassa ei ole edes kyseisen sopimuksen piirissä.
Tuomioja väittää, että ”itsenäinen valtakunta ei mene noin vain muuttelemaan kansainvälisiä sitoumuksia”. Ottawan sopimuksesta eroaminen ei todellisuudessa ole mitään muuta kuin ilmoitusluontoinen asia. Suomen Sotilas -lehti tietää kertoa, että puoli vuotta ilmoituksen jälkeen eropäätös astuu voimaan, kunhan se tehdään rauhan aikana.
Tuomiojalta tekisi mieleni kysyä myös, että mikäs valtakunta sitten päättää, missä sopimuksissa on mukana ja missä ei, jos ei itsenäinen. Ei mikään Suomen lain yli menevä kansainvälinen sitoumus pakota Suomea kuulumaan Ottawan sopimukseen. Se ei ole EU-sopimus eikä siihen liity myöskään YK:n kautta mitään sellaisia velvoitteita, jotka estäisivät sopimuksesta eroamisen. Siihen liittyminen tapahtui eduskunnan päätöksellä, ja siitä eroaminen tapahtuu eduskunnan päätöksellä. Irtisanomismenettely on yksityiskohtaisesti kuvattu myös Ottawan sopimuksessa. Tuskin sitä sinne huvin vuoksi on kirjattu, vaan nimenomaan siksi, että sopimuksesta eroaminen tapahtuisi hyvässä järjestyksessä ja oikein.
Ilta-Sanomien tekemän kyselyn mukaan sopimuksesta eroamiselle on myös selkeä kansan tuki, minkä vuoksi toivonkin, että kokoomus ottaa seuraavissa vaaleissa yhdeksi teemoistaan typerästä miinasopimuksesta eroamisen.
