Siirtolaisuus ja ulkomaalaispolitiikka, osa III

Klassikot, Maahanmuutto

Aikaisemmissa kirjoituksissani käsittelin ensin maahanmuuttoa yleisesti, tämän jälkeen turvapaikkapolitiikan näkökulmasta. Tässä osassa keskityn työperäiseen maahanmuuttoon ja kotouttamiseen. Työperäisen maahanmuuton pitäisi perustua vain ja ainoastaan suoraan työllistymiseen. Puheet työvoimapulasta yksityisellä sektorilla ovat valetta, sillä mikä tahansa yksityisen sektorin yritys osaa rekrytoida tarvitsemaansa erityisosaamista ulkomailta, mikäli sitä ei ole tarjolla kotimaassa. Maahan ei tule asuttaa ihmisiä työnhakuun,…

Siirtolaisuus ja ulkomaalaispolitiikka, osa II

Klassikot, Maahanmuutto

Edellisessä kirjoituksessani käsittelin maahanmuuttoa veto- ja työntötekijöiden näkökulmista. Mielestäni maahanmuuttoon liittyvät käytännöt ja lainsäädäntö pitäisi muodostaa näiden tekijöiden kautta. Lisäksi olisi tärkeää luoda maahan positiivisia vetovoimatekijöitä, jotka vähentävät aivovuotoa Suomesta ulkomaille. Tässä osassa keskityn lähinnä turvapaikkapolitiikassa näkemiini ongelmiin ja tarjoan ehdotuksia ratkaisuiksi. Vetovoimatekijöiden perusteella voidaan maahanmuuttajat jakaa karkeasti neljään kategoriaan. Turvallisuus houkuttaa maahan levottomilta seuduilta tulevia…

Siirtolaisuus ja ulkomaalaispolitiikka, osa I

Klassikot, Maahanmuutto

Suomalaisille maahanmuutto on verrattain tuore ilmiö. Ennen 1970-luvun alle kahtasataa chileläistä, ei maahamme ollut naapurimaita lukuun ottamatta kohdistunut juurikaan siirtolaisuutta. Pääosin pysyvää maahanmuuttoa tapahtui avioliittojen kautta, joka oli myös brasilialaisen äitini maahantulon syy kolmisenkymmentä vuotta sitten. Kun maahanmuuttajien määrä on nopeasti noussut lähes 30 000 siirtolaiseen vuodessa ja maassa asuu noin 200 000 ulkomailla syntynyttä,…