Henri HeikkinenMoni varmaan muistaa millaisen myrskyn entinen pääministeri Matti Vanhanen nosti vuonna 2009 keksittyään ”Rukan keväisillä hangilla” ajatuksen eläkeiän nostosta. Ajatus ei tietenkään syntynyt päähänpistona hiihtoretkellä, vaan perusteellisen harkinnan tuloksena. Vanhanen lähinnä otti vastuun riidasta itselleen, kuten vastuullisen valtionpäämiehen kuuluu.
Kyseessä oli ensimmäinen – ja ilmeisesti myös viimeinen kerta sitten 1950-luvun, kun hallitus on yrittänyt tehdä mitään merkittävää päätöstä ilman työmarkkinajärjestöjen osallistumista.
Esityksen jälkeen ammattiliitot vetäytyivät sosiaaliturvan uudistamista valmistelevan SATA-komitean työstä SAK:n Lauri Ihalaisen johdolla. Protestina SAK vetäytyi myös tulo- ja kustannuskehitystä selvittelevästä toimikunnasta.
Työntekijäjärjestöjen puolta ajoi riidassa myös eläkeiän nostoa sinänsä kannattava EK, joka ymmärsi menettävänsä myös itse valtaa, mikäli päätöksiä tehtäisiin eduskunnassa järjestöjen neuvottelupöytien sijaan.
Oppositio sai eläkeiän nostosta populistisen lyömäaseen, jolla hallitusta päästiin painostamaan. Ay-liikkeen käsinuken virkaa tekevä SDP meni populismissa pisimmälle ja nosti eläkeiän yhdeksi keskeisimmistä vaaliteemoistaan vuonna 2011.
Ammattiliitot ilmoittivat varsin suoraan käyttävänsä kaikkia mahdollisia keinoja jopa yleislakkoon saakka, jotta hallitus saadaan perumaan päätöksensä. Väkivallalla ja sekasorrolla uhkailevien vasemmistovoimien painostuksesta Vanhasen hallitus joutui lopulta taipumaan ja perui suunnittelemansa eläkeiän noston.
Niin SDP, ammattiliitot kuin muukin oppositio tiesivät jo 2009, että eläkeiän nosto on käytännössä pakollinen toimenpide, koska työeläkejärjestelmä ei suoraan sanottuna ole kestävällä pohjalla. Vanhasen vastustaminen oli puhdasta valtapeliä.
Eläkerahastoihin on kerätty liian vähän rahaa suhteessa luvattuihin eläkkeisiin ja nostamalla eläkeikää ongelma saadaan lakaistua hetkeksi maton alle. VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiaisen mukaan nykypäivän 25 -vuotiaiden nuorien eläkeikä voi nousta jopa 78 ikävuoteen.
Vanhasen hiihtoreissusta kului viisi vuotta, eläkemenot lisääntyivät miljardin vuodessa ja nyt uutisoidaan, että päätös nostaa eläkeikää 65 vuoteen on tehty SAK:n, STTK:n, Elinkeinoelämän keskusliiton ja Kuntatyönantajien kesken. Eduskunnan tehtäväksi jää toimia lähinnä kumileimasimen roolissa.
Suomessa ollaan kovin kriittisiä esimerkiksi Valko-Venäjän Lukašenkaa tai Unkarin Fidesz –puoluetta kohtaan demokratian puutteesta. Molemmat ovat kuitenkin saaneet edes näennäisesti mandaattinsa kansalta. Täällä todellista valtaa käyttää muutama yhdistys suljettujen ovien takana.
Susanna Koski kohautti viime vuonna vertaamalla suojelurahoja kiristävää ay-liikettä mafiaan. Minusta parempi verrokki on ”Ophiocordyceps unilateralis” – loissieni, joka kasvaa muurahaisen sisällä ja kontrolloi sen käytöstä tuottamillaan kemikaaleilla. Lopulta sieni ohjaa saaliinsa puun lehdelle, jossa muurahainen käpertyy kuolemaan lehteä purren.
Huvittavasti luonnossa on myös ”loissienen loissieni”, joka rajoittaa toisen sienen aiheuttamaa tuhoa hidastamalla sen leviämistä, vaikka ei muurahaista kykene pelastamaan. Olkoon se Elinkeinoelämän keskusliitto.
Ammattiyhdistyksillä ja muilla työmarkkinajärjestöillä on toki paikkansa yhteiskunnassa, mutta se paikka ei ole päätöksenteossa vaan ruohonjuuritason edunvalvonnassa ja opastuksessa.
Nykyinen järjestelmä jossa yhdistykset käytännössä suoraan sanelevat asioita, jotka kuuluisivat hallituksen ja eduskunnan toimivaltaan ei ole enää mitään edunvalvontaa. Se on rikoslain mukainen valtiopetos.
Valtiopetoksesta tuomitaan myös se, joka väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla syrjäyttää tai yrittää syrjäyttää tasavallan presidentin, valtioneuvoston tai eduskunnan taikka kokonaan tai osaksi estää tai yrittää estää niitä käyttämästä toimivaltaansa.
Kommentoi