Eri vaalipaneeleissa olen säännönmukaisesti vastustanut verojen korotuksia lääkkeenä nykyiselle budjettivajeelle. Kun kaikkien puolueiden oletusvastaus on ollut, että veroja täytyy korottaa tulee paneelia seuraavalle helposti populistinen mielikuva vastauksestani. Verojen korotus on ikävää puuhaa ja raskasta vastuunkantoa. Heikkinen vastustaa verojen korotuksia, koska ajattelee, että ihmiset eivät pidä veroista.
Miljardi lisää veroihin näkyy valtion tuloissa, ja niillä tarjotut palvelut ovat kaikkien nähtävissä. Miljardilla niitä palveluja ei tosin lisätä yhtään, vaan vajetta jää vielä yhdeksän miljardia. Se, mihin veronmaksajat olisivat käyttäneet rahat vapaassa taloudessa jää näkymättömäksi, koska heidän tekonsa estetään.
Ketju lähtee aivan pohjalta ja käy läpi koko kansan. Ensin energiaverojen, arvonlisäveron ja muiden välillisten verojen nostot lisäävät tuotteiden ja palvelujen hintoja, jolloin ihmisillä on vähemmän varaa ostaa erilaisia tuotteita ja palveluita. Tämän negatiivinen vaikutus talouteen lienee ilmeinen, mutta se on pienempi kuin työn verotuksen kiristäminen. Vastustan välillisten verojen korotusta ensisijaisesti niiden inhimillisten vaikutusten vuoksi.
Seuraavaksi palkkaverojen kiristyessä työssäkäyvän köyhän käsite tulee suomalaisille yhä tutummaksi. Pienipalkkaisen kohdalla työllistyminen ei paranna toimeentuloa, vaan tulee kannattavammaksi jättäytyä kotiin. Kun käteen jää vähemmän palkkaa, näkyy se suoraan myös kulutuksessa. Sen sijaan, että pienipalkkainen ostaisi itselleen uuden paidan, hän maksaa enemmän veroja.
Myyttisiltä rikkailta on aina varaa verottaa. Heillähän rahaa riittää, eikö? Ei, sillä suurituloisten verottaminen vahingoittaa taloutta kaikkein eniten. He ostavat palveluja, joita tuotetaan täällä. Heillä on varaa ostaa kalliimpia tuotteita – sellaisia, joita ei tehdä Kiinassa vaan esimerkiksi Suomessa.
Tämän lisäksi rikkaat eivät kuluta kaikki rahojaan, vaan myös investoivat. Ilman pääomaa ei ole yrityksiä. Sen lisäksi, että hyvätuloisten ankara verotus vaikuttaa suoraan talouteen esimerkiksi osakeinvestointien vähetessä vaikuttaa se myös hyvätuloisten käyttäytymiseen, mikä vahingoittaa taloutta entisestään.
Kun sijoittaja häviää sata senttiä jokaista sijoittamaansa euroa kohden, mutta hän saa pitää vain 60 senttiä jokaisesta tienaamastaan eurosta ei hänen kannata ottaa riskiä. Tämä näkyy esimerkiksi alkuvaiheen rahoituksen puutteena suomalaisissa yrityksissä.
Verojen korottaminen vaikuttaa negatiivisesti myös yrityksiin. Verojen kiristyessä yrityksen täytyy pyytää korkeampaa hintaa tuotteestaan ja työntekijä haluaa kovempaa palkkaa. Molemmat vähentävät yrityksen kilpailukykyä. Yritysten verotuksella vaikutetaan myös yritysten investointihalukkuuteen samoin periaattein kuin hyvätuloisten kohdalla. Mikäli riski on liian suuri potentiaalisiin voittoihin nähden, ei yritys investoi eikä laajenna. Pitkällä aikavälillä tämä näkyy niin, että yritysten tuottavuus ei pysy kilpailijoiden tasolla ja yrityksen kilpailukyky heikkenee entisestään.
Kaikki verotus on siis taloudelle haitallista. Kysymys on vain siitä, kuinka paljon. Tietty määrä veroja on välttämätöntä oleellisten palvelujen järjestämiseksi, mutta tehokkainta on pitää verotus minimissä.
Julkisen sektorin vaje on tällä hetkellä kymmenisen miljardia euroa. Tämä tarkoitaa siis sitä, että valtio ja kunnat tuhlaavat kymmenen tuhatta miljoonaa vuodessa enemmän kuin ne ihmisiltä ryöstämällä saavat kasaan.
Koska menoja ei uskalleta leikata raskaalla kädellä, tai sitä ei ainakaan tunnusteta, on yhdeksi talouden tasapainottamiskeinoksi valittu verojen korottaminen. Toinen keskeinen keino vajeen kuromiseen tuntuu olevan talouskasvuun luottaminen.
Kuvitelkaapa vertailun vuoksi tilannetta, jossa henkilö menee hakemaan suurta asuntolainaa ja perustaa maksusuunnitelmansa sille, että tulee seuraavien 30 vuoden aikana saamaan joka vuosi kolmen prosentin palkankorotuksen. Lohkeaisikohan lainaa?
Tulevaisuuden perustaminen talouskasvun oletukselle on kuin laskisi taloutensa raviveikkauksen varaan. Verojen korottaminen tässä yhteydessä on verrannollinen siihen, että veikattuaan jotain hevosta suomalainen käy lisäämässä painoa sen kärryihin.
Tämä on se syy, että olen säännönmukaisesti vastustanut verojen korotuksia jokaisessa yhteydessä. Kyseessä ei ole populismi, verojen korottaminen nyt vain on helvetin tyhmää.
Kommentoi