Harmaa talous on valtion syytä

Harmaa talous on ollut viime aikoina tapetilla. Erään työväenpuolueen edustajan mielestä harmaa talous on vitsaus, jonka torjunta on nousemassa yhdeksi eduskuntavaalien teemaksi. Kuuleman mukaan harmaa talous vie verotuloja ja ihmisten työpaikkoja. Oppositio teki jopa harmaata taloutta koskevan välikysymyksen marraskussa katsoen, ettei hallitus ole tehnyt riittävästi torjuakseen harmaata taloutta. Aiemmin työministeri Sinnemäki kysyi, ”onko järkevää tukea lihansyöntiä, kun harmaan talouden torjunnasta puuttuu rahaa”.

Hauskaa tässä sinänsä on se, että äänekkäimmin harmaata taloutta vastustava vasemmisto toisaalla puolustaa ns. lahjataloutta, joka on pahimman sortin harmaata taloutta, koska siinä ei julkiseen kiertoon tule yhtään rahaa. Ei tietysti ole historian ensimmäinen vasemmistolaisen ajattelun ristiriita. Asia muuttuu ymmärrettäväksi, kun muistaa, että lahjatalous kuulostaa kamalan kivalta ja lämpöiseltä, miltä taas ”harmaa talous” ei kuulosta ollenkaan.

Ammatti- ja työnantajaliitot ovat liittyneet samaan kuoroon vaatimaan harmaan talouden kitkemistä, mikä on aivan luonnollista. Onhan ”omin luvin” toimiva yrittäjä edullisessa kilpailuasemassa kaikkia valtion ja liittojen määrittämiä sääntöjä noudattavia vastaan. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Rakennusteollisuus RT sekä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ovat arvioineet, että harmaan talouden laajuus olisi satoja miljoonia euroja.

Mitä harmaa talous sitten on ja miksi se on niin paha asia? Wikipediaa suoraan lainaten: ”Harmaa talous tarkoittaa muuten laillista liike- tai yritystoimintaa, josta ei kuitenkaan suoriteta lakisääteisiä maksuja tai veroja, esimerkiksi ennakonpidätyksiä tai sosiaaliturva- ja eläkemaksuja”. Valtio siis menettää tuloja, laillisesti toimivien yritysten kilpailykyky heikkenee ja työntekijät eläke- ja muut edut yleensä heikkenevät.

Ammatti- ja työnantajaliittojen vaatiessa, sekä valtion rahakirstujen kumistessa tyhjyyttään ovat poliitikot päättäneet puuttua harmaaseen talouteen toimenpiteenä poliitikoille hyvin luonnolliset valvonnan, kontrollin ja vaatimusten lisääminen. Näin on tarkoitus saada valtion kassaan rutkasti kaivattuja miljoonia ja samalla savustettua liittojen ulkopuoliset toimijat pois markkinoilta. Mielestäni ongelmaa lähdetään ratkaisemaan täysin väärästä päästä.

Harmaa talous ei synny ihmisten pahuudesta, eikä se tiukan määritelmän mukaan ole mielestäni edes tuomittavaa, koska siinä ei ole varsinaista uhria. Ketään ei satuteta, työntekijä saa työstään korvauksen ja asiakas saa ostamansa tuotteen, oli se nyt sitten pitsa tai keittiöremontti. Harmaa talous on aivan luonnollinen vastareaktio valtion ja ammattiliittojen tekemää kohtuutonta sääntelyä vastaan. Tiesitkö esimerkiksi rikkovasi lakia, kun tuot omiin häihisi omat viinat, mikäli häät ovat esimerkiksi pitopalvelun tiloissaan järjestämät? Siis yksityistilaisuudessa ei saa juoda omia viinoja, jos joku on maksusta hoitanut sinne ruokatarjoilut.

Valtion verottaessa raskaalla kädellä, periessä kohtuuttoman suuria pakollisia maksuja ja vakuutuksia, vaatiessaan mitä mielikuvituksellisimpia lupia ja lisenssekä sekä kaikin puolin muutenkin hankaloittaessa ihmisten vapaata kanssakäymistä on täysin luonnollista ihmisille pyrkiä kiertämään niitä mahdollisuuksien mukaan. Ammattiliittojen taas estäessä monopoliasemassaan työntekijän ja työnantajan kahdenvälisen sopimisen pyrkivät yhä useammat järjestämään suhteensa ilman liittojen väliintuloa.

Mikäli valtio ei sääntelisi niin paljon moraalisesti oikein toimivien yritysten toimintaa, ei näiden sääntöjenkään kiertämiselle olisi tarvetta, vaan kaikki yritykset lähtisivät samalta viivalta. Suomeen on syntynyt satoja ”laittomasti anniskelevia yrityksiä” kohtuuttoman alkoholilainsäädännön vuoksi. Jos eläkevakuutus olisi yksityinen ja vapaaehtoinen eivät yrityksen tai työntekijän olisi tarvetta sitä millään tavalla kiertää. Arvonlisäveron ollessa 23% on sen kiertämiseen paljon suurempi houkutus kuin jos se olisi esimerkiksi kohtuullisemmat 8% tai 12%.

Lista on loputon, ja kaikki harmaan talouden syyt löytyvät valtion ja ammattiliittojen katsoessa peiliin. Erilaisia turhia kieltoja, sääntöjä ja byrokratiaa leikkaamalla merkittävä osa harmaasta taloudesta siirtyisi jo laillisen piiriin. Mikäli julkisia menoja ymmärrettäisiin leikata ei verotuksen tarvitsisi olla niin kohtuutonta mitä se nyt on. Jos eläkejärjestelmä ymmärrettäisiin uudistaa vakuutuspohjaiseksi ei näiden maksujen kiertämisestä olisi mitään hyötyä kenellekään. Kun ammattiliitot sallivat paikallisen sopimisen ja keskittyvät kohtuuttomuuksien kitkemiseen ei ”työehtosopimuksia laittomasti” rikkovia yrityksiä enää ole.

Mikäli lakia rikkovalla yrityksellä ei olisi niin suurta taloudellista etua laillisesti toimivaa yritystä vastaan ei myöskään asiakkaalla olisi mitään hyötyä menettää omaa kuluttajansuojaansa ostamalla kuititta tuotteita. Tämän jälkeen ainoaa harmaata taloutta olisi vanhojen hippien lahjatalous, joka sinänsä on kyllä aivan luonnollista ihmisten välistä kanssakäymistä.

Näiden toimenpiteiden sijaan poliitikot kuitenkin katsovat parhaaksi lisätä valvontaa ja ”kitkeä ankarasti” laittoman toiminnan, jonka he ovat itse päätöksillään aiheuttaneet. Viranomaiset näkevät asiassa vain sen ongelman, ettei heidän käytössään ole riittävästi veronmaksajien rahaa kyttäysjärjestelmien laajentamiseksi. Mielestäni siinä ei ole mitään järkeä.

Kommentoi

Henri Heikkinen

Henri Heikkinen

Olen vähän yli kolmekymppinen Oulun kainuulainen, jolla on monenkirjava työhistoria mm. pelialan yrittäjänä, investointipankissa ja ammattikorkeakoulun opettajana.

Tällä hetkellä pyöritän ainutlaatuista verkokauppaa osoitteessa www.valco.fi - Voit osoittaa tukeasi blogille asioimalla siellä :)

Kuukauden VALCO -tuote

VALCO -verkkokauppa on minun oma luotettava kauppani. Ostamalla sieltä tuet tätä blogia. t: Henri

Seuraa somessa

Seuraa somessa, niin tiedät missä menen ja mitä teen milloinkin!

Kategoriat