V*tun polttoaineverot

Diesel–polttoaineen vero nousee taas. Ensi vuoden alusta jo nyt turkasen kallis löpö maksaa sellaiset 13 senttiä enemmän litralta, eli hinta asettuu helvetin kalliin bensiinin tasolle. Polttoaineverotus on toki helposti perusteltavissa. Autoilu saastuttaa ja maksamasi polttoaineveron suuruus riippuu siitä miten paljon ajat ja miten paljon autosi kuluttaa polttoainetta. Kallis polttoaine kannustaa ajamaan vähemmän ja säästämään luontoa. Kuulostaa sinänsä järkevältä, mutta onko se sitä?

Mitä järkeä Suomen kaltaisessa harvaanasutussa  maassa on rajoittaa ihmisten liikkumista? Polttoaineen korkea verotus on rangaistus siitä, että kuljetetaan tavaroita, ihmisiä ja käydään töissä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Autoilijan kannalta polttoaineveroon menevä raha on keinotekoinen kustannus joka on paitsi pois muusta kulutuksesta, myös nostaa aivan kaiken hintaa.  Minun on vaikea käsittää, miksi päättäjät haluavat tietoisesti ja jatkuvasti laskea suomalaisten elintasoa. Muiden EU-maiden polttoaineverotukseen tukeutuminen on argumenttina yhtä validi kuin pikkulapsen ”mutta kun naapurin Jonnellakin on”.

Korkea verotus toki kannustaa käyttämään joukkoliikennettä, mutta valitettavasti sen järkevään toteuttamiseen vaaditaan niitä joukkoja. Harvaanasutussa Suomessa ei paikallisliikenteen ylläpito ole millään mittarilla järkevää oikeastaan missään muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Maakunnissa maksetaan miljoonia ja miljoonia euroja vuodessa siitä, että lähes tyhjät linja-autot kiertävät harvakseltaan liian harvoja pysäkkejä. Mikäli taksiala ei olisi niin säädeltyä ja polttoaine ei olisi niin kallista, hoituisivat harvemmin asuttujen alueiden kuljetustarpeet varsin mainiosti ilman julkisesti tuettua joukkoliikennettäkin.

Vaikka asuinpaikkaa voi halutessaan vaihtaa, on loppujen lopuksi harvalla mahdollisuus mielekkäästi valita työmatkansa. Suomessa puhutaan usein erilaisista subjektiivisista oikeuksista. Täkäläisittäin ajatellaan jostain syystä niin, että ihmisillä on oikeus muiden maksamaan joukkoliikenteeseen, mutta ei ole oikeutta asua ja käydä töissä omalla kustannuksellaan missä haluaa ilman, että verottaja siitä kohtuuttomasti rankaisee. Vapaa liikkuminen on ainakin minulle syömisen ja naimisen ohella yksi elämisen perusasioita, joista ei tingitä.

Lienee turha erikseen mainita, miten polttoainevero rankaisee erityisesti juuri Suomen köyhimmillä alueilla asuvia? Jos Aslak haluaa käydä kaupassa, ei hän mene sitä 50 kilometrin matkaa junalla, bussilla tai porolla. Hän laittaa Hiacen käyntiin ja toivoo, että tie olisi tällä viikolla aurattu.

Entä sitten ympäristönäkökulma? Vaikka kaikki Suomen autot olisivat yhtäaikaa ajossa ympäri vuoden kellon ympäri, ei se käytännössä näkyisi yhtään missään. Hiilidioksidipäästöistä henkilöautoliikenteen osuus on 7,28 milj. t eli 10,7 % kokonaismäärästä. Esimerkiksi lisäämällä ydinvoimaa voitaisiin tämä määrä ”neutraloida” parissa vuodessa, jos se tuntuu tarpeelliselta.

Taloustieteessä puhutaan ns. hintajoustosta, eli käytännössä tuotteen kysynnän suhteellisesta muutoksesta sen suhteellisen hinnan muuttuessa. Polttoaineen hintajousto on verrattain vähäistä ja Etelä-Kalifornian ylopiston professori Lars Pernerin mukaan polttoaineen hinnan nousulla on paljon pienempi vaikutus polttoaineen kulutukseen kuin muuhun kulutukseen. Toisin sanoen, korkea polttoaineen hinta ei vähennä kulutusta niin paljon kuin se leikkaa muuta elintasoa. Sama työmatka on kuljettava, mutta Stockmannin sijaan pitääkin vaatteet ostaa Henkkamaukalta. Yhdysvalloissa on arvioitu, että jokainen sentti lisää polttoaineen hinnassa (ilmeisesti per gallona) leikkaa kulutusta muilta aloilta yhteensä miljardilla dollarilla.

Joku ”rooman klubilainen” voisi tuoda esiin tarpeen säästää polttoainetta. Suunnitelmatalouden kannattajille tiedoksi, markkinatalouden yksi keskeisimmistä ominaisuuksista on hinnan säätyminen kysynnän ja tarjonnan mukaan. Polttoaineiden käydessä aidosti vähiin, nousee hinta automaagisesti niin korkealle, että kulutus vähenee. Käytännössä tässä vaiheessa vaihtoehtoiset polttoaineet ovat jo vallanneet markkinat.

Korkealle polttoaineverolle on vain kaksi todellista perustetta. Toinen on luonnollisesti raha. Valtion kassaan saadaan vuosittain lähes kolme miljardia palaa autoilijan selkänahkaa. Kansantaloudessa tämä kolme miljardia tosin kertautuu merkittävästi suuremmaksi menetykseksi kalliimpien kuljetusten, tavaroiden ja korkeampien palkkavaatimusten myötä. Hinnat nousevat ja työttömyys lisääntyy. Köyhä on katajainen kansa ja köyhänä pysyy kun verottaja vie aina välistä.

Toinen, ehkä alitajuisempi peruste on idealistinen. Auto on eittämättä yksi tärkeimmistä, ellei jopa maailman tärkein keksintö. Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa on parilla viime sukupolvella ollut mahdollisuus matkustaa nopeasti, mukavasti ja verrattain edullisesti aivan minne tahansa aivan milloin tahansa. Tällainen individualismi ei tietenkään sovi kollektiivisesti ajattelevan sosialistin mieleen. Vihervasemmiston ihanneyhteiskunnassa ihminen pääsee kulkemaan vain sieltä mistä muutkin sinne mihin muutkin, ainoastaan silloin kuin muutkin.

Epäilemättä taustalla kytee myös pyhä viha tehokkaita autoja ja niiden tuomaa yksilöllistä nautintoa vastaan. Polttoaineveron kylkiäinen, autovero kun on järkyttävällä kateusporrastuksella kohdistettu kaikkiin vähänkään parempiin autoihin, minkä lopputuloksena suomalainen ajaa pitkää matkaa rumalla, epämukavalla ja turvattomalla pienellä ”kinnerillä” kun ei ole varaa parempaan.

Noh, ei muuta kun hintaa ylös vaan, eipähän tule sitten kuin tuttuja vastaan tien päällä.

Kommentoi

Henri Heikkinen

Henri Heikkinen

Olen vähän yli kolmekymppinen Oulun kainuulainen, jolla on monenkirjava työhistoria mm. pelialan yrittäjänä, investointipankissa ja ammattikorkeakoulun opettajana.

Tällä hetkellä pyöritän ainutlaatuista verkkokauppaa osoitteessa www.valco.fi - Voit osoittaa tukeasi blogille asioimalla siellä :)

Seuraa somessa

Seuraa somessa, niin tiedät missä menen ja mitä teen milloinkin!

Kategoriat