Viinapiru olet sinä itse

Suomalainen tietää, että ilo ilman viinaa on teeskentelyä. Ystävämme alkoholi tuo laulun sydämeen, hymyn huulille ja kiiltoa silmiin. Se auttaa meitä juhlimaan onneamme sekä unohtamaan huolet ja murheet. Näin vuoden pahimpana juopotteluaikana on kuitenkin hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään myös alkoholinkäytön mukanaan tuomia ongelmia ja keinoja niiden vähentämiseen.

Tilastolliset haitat ovat toki kiistämättömiä. Niin ja niin monta ihmistä kuolee alkoholinkäyttöön vuosittain, näin paljon tulee poissaoloja töistä, ja sen verran sattuu pahoinpitelyjä. Tilastot ovat hyvä työkalu, mutta niistä ei näy koko totuus. Inhimillisten tragedioiden muuttaminen Excel-taulukoksi on turhan helppo tapa unohtaa, että jokaisen merkinnän takana on yksilö.

Alkoholin haittojen tarkastelun tulisikin lähteä ensisijaisesti itsestä, vaikka toki Adam Lambertin suomalaiselle joulunvietollekin on mukava naureskella.

Viinan vaikutus ei ole minulle mitenkään vieras, sillä eräänkin kerran on tullut tuoppia kallisteltua. Väkijuomaa ottaessa olen sittemmin tehnyt paljon typeriä asioita, jotka jälkeenpäin kaduttavat.

Olen esimerkiksi saanut tuomion rattijuopumuksesta ollessani 18-vuotias. Ajokortti oli ehtinyt olla taskussani vain pari kuukautta, kun baarista tullessani sain päähäni lähteä ajamaan autolla. En onneksi ehtinyt kauas, ennen kuin jäin kiinni.

Myös juoppoputkassa on tullut istuttua, parikin kertaa. Varusmiespalveluksesta päästyäni olin väsähtänyt erääseen rovaniemeläiseen porttikongiin, josta poliisit noukkivat minut talteen. Joitain vuosia myöhemmin sattui vastaava tilanne Helsingissä, jolloin tutustuin Töölön kisahallin putkaan.

Taloudellisesti raskain humalaisen harkintakyvyn pettäminen lienee pienessä sievässä ostettu bisnesluokan lippu seuraavalle Ibizan lennolle (ja sitä seurannut viikko bilesaarella). Rahaa ei minullakaan liikaa ole, mutta onneksi sitä sentään saa lisää käymällä töissä. Hauskaa tosin oli.

Henkisesti raskaimpia virheitä ovat ne kerrat, kun satuttaa jotakuta itselleen läheistä ihmistä tekemällä tai sanomalla jotain pahaa. Silloin viattomat joutuvat kärsimään aivan turhaan, eikä tehtyä saa koskaan tekemättömäksi. Yhdessä hetkessä voit vetää tärkeän ihmissuhteen vessanpöntöstä alas. Sitä on vaikea kestää, sillä rakkaita ei rahalla saa.

Yksi asia näitä kaikkia tekoja yhdistää, eikä se ole alkoholi. Jokaisen typeryyden tein aivan itse.

Sosiaaliantropologi Kate Fox on tutkinut alkoholin vaikutuksia ihmisiin, ja yllättäen iso osa sen aiheuttamista käyttäytymisongelmista on kulttuurillisia. Alkoholilla on toki paljon fyysisiä vaikutuksia. Se vaikuttaa mm. reaktioaikaan, lihasten hallintaan, ja puheenmuodostukseen.

Alkoholi ei kuitenkaan saa sinua levittämään haarojasi, eikä se saa sinua riitelemään nakkikioskin jonossa. Humala siis vaikuttaa henkisesti ihmisiin niin kuin he ajattelevat tai toivovat sen vaikuttavan. Kaikkien kulttuurien edustajat eivät käyttäydy samoin alkoholin vaikutuksen alaisena eivätkä juo kuin suomalaiset. Voit todeta muutoksia kaverisi käyttäytymisessä jopa tarjoamalla hänen tietämättään alkoholitonta juomaa, jota hän luulee alkoholipitoiseksi.

Suomessa ihmiset uskovat alkoholilla olevan taikavoimia, joiden varjolla voi tehdä mitä tahansa. Alkoholivalistuksella vieläpä ylläpidetään tätä ajatusta antamalla ymmärtää, että humalassa olet esimerkiksi väkivaltainen. Tilannetta vieläpä pahentaa se, että meillä vastuun käsite on muutenkin jo vuosikymmeniä sitten ulkoistettu pois yksilöltä.

Foxin mukaan mihin tahansa maahan voisi aiheuttaa vaikka vakavan kahviongelman. Ensin kahvin saantia rajoitettaisiin, jolloin siitä tulisi ns. kielletty hedelmä. Tämän jälkeen päihdelinkin sivuilla kerrottaisiin, että ”pieni määrä kahvia vähentää jännittyneisyyttä ja estoja. Toisaalta muun muassa juuri estojen liiallinen löyhtyminen aiheuttaa sen, että kahvin vaikutuksen alaisena tehdään tekoja, joihin ei selvänä syyllistyttäisi.”

Ei kestäisi kauaa kun nuorisolaiset joisivat perjantai-iltana kymmenen kuppia kahvia, minkä jälkeen he tappelisivat ja nussisivat puskissa kofeiinin voimalla. Itse asiassa konkreettinen esimerkki tästä ilmiöstä teini-ikäisten keskuudessa on jo näkyvillä, kiitos energiajuomapelottelun. Rajoittamalla saantia, ilmiö vain pahenisi.

Suomalainen juomakulttuuri ei siis muutu, vaikka kaikki tietävät alkoholin haitoista. Se päinvastoin pahenee. Paras tapa muuttaa suomalaisten juomista olisikin painottaa yksilön vastuuta teoistaan. Alkoholikulttuuri ei muutu, vaikka kaikki tietävät alkoholin haitoista. Se muuttuu vasta sitten, kun alkoholi on sanalla sanoen tylsää ja arkipäiväistä.

Sen sijaan, että syytettäisiin alkoholia, tulisi kaiken valistuksen keskittyä syyttämään juomaria itseään. Viina ei tee mitään muuta kuin pahan olon, kaikki muu on täysin omaa syytäsi. Vastuun ottaminen omista virheistään on kivulias, mutta tehokas tapa oppia. Itse istuin putkassa, itse makselin visalaskua Ibizalta palattuani, itse pilasin ihmissuhteeni.

Suomessa yhteiskunnalliset ongelmat, kuten alkoholin liikakäyttö tulkitaan useimmiten jotenkin selittämättömän myyttisenä, mutta itsestään selvänä ilmiönä. Viinapirua ei ole olemassa enempää kuin muitakaan piruja. Pidetään jouluna korkki kiinni – ihan itse.