Tilastot hyvinvoinnin mittarina

Hyvinvointivaltion ominaispiirteisiin kuuluu peilata kaikkea erilaisiin tilastoihin ja laskelmiin, joiden pohjalta yhteiskuntaa suunnitellaan. Hyvyys ja pahuus ovat suureita, joita mitataan sen mukaan, miten paljon ne tuovat kustannuksia tai tuottoja valtiolle. Tilastoja on helppo tehdä ja niiden avulla voi perustella lähes mitä tahansa. Voiko yhteiskuntaa kuitenkaan ymmärtää tilastojen ja laskelmien kautta?

Otetaan esimerkiksi alkoholi, joka on tavalla tai toisella lähellä useimpien suomalaisten sydäntä. Moni vastustaa sitä, moni nauttii siitä ehkä vähän liikaakin, ja suurin osa suhtautuu siihen aika välinpitämättömästi. Tilastojen valossa alkoholi on kuitenkin yksi suurimpia ongelmiamme, ja ehdoton uhka hyvinvoinnille.

Alkoholi ja alkoholisairaudet aiheuttavat vuosittain noin 2200 kuolemaa, sen lisäksi erilaisissa humalatapaturmissa kuolee noin 1000 ihmistä. Kaikkiaan kuolemia joihin liittyy alkoholi, tapahtuu maassamme noin 5000. Sosiaali- ja terveysalan tutkimuskeskus Stakes on tilastoinut alkoholin aiheuttamat sosiaali- ja terveyskustannukset noin miljardiksi euroksi, menetettyjen elämien arvoksi Stakes arvioi 2-4 miljardia. Lisäksi alkoholista arvioidaan tulevan välillisiä kustannuksia noin 500 miljoonaa euroa tuotannon menetyksistä, kun ihmiset eivät pysty töihin.

Sattuneesta syystä minulla ei ole tilastoja alkoholin positiivisista vaikutuksista, joten joudun kehittämään ne itse Stetson-Harrison –menetelmällä. On aina valitettavaa kun ihminen menehtyy ennen aikaansa, ja tarkoituksenani ei ole vähätellä alkoholin ongelmia, vaan tuoda mustavalkoiseen keskusteluun toinen, harmaampi puoli. Alkoholin voit tekstissä korvata millä tahansa tilastoitavalla asialla, jolla mitataan yhteiskunnan saamia hyötyjä tai haittoja.

Alkoholi näyttelee merkittävää osaa suomalaisten sosiaalisessa elämässä ja parinmuodostuksessa. Omien parisuhteideni synnyssä alkoholilla oli merkittävä osa yli puolessa, ja koska olen tunnetusti yksi maan huonoimpia naistenmiehiä, arvioisin alkoholilla olevan merkittävän osuuden noin joka neljännen parisuhteen muodostumisessa.

Suomessa on 584 000 lapsiperhettä, joten näistä pareista 146 000 on löytänyt toisensa alkoholin edesauttamana. Heillä on keskimäärin 1.8 lasta, eli alkoholin vaikutuksesta maassamme on 262 800 lasta enemmän. Suomessa syntyy vuosittain n. 59 000 lasta, joista 14 750 voidaan arvioida saaneen alkunsa alkoholin edesauttamana. Määrä on kolminkertainen kuolemiin nähden. Stakesin arvioon suhteutettuna alkoholi tuo vuosittain 6-12 miljardia euron arvosta uusia elämiä.

Laskennallisesti alkoholi aiheuttaa välillisiä kustannuksia 500 miljoonaa euroa vuosittain. Yritysmaailmassa toimivat tietävät, millaista osaa alkoholi nauttii liikesuhteiden luomisessa, yrityksen hengennostatuksessa ja uusien liikeideoiden synnyssä. Joukko yritysjohtajia saunaan ja mukaan riittävä määrä alkoholia voi tuoda yhden illan aikana miljoonien eurojen arvosta uusia ajatuksia sekä liikesuhteita.

Entä henkilökohtaiset tulonmenetykset? Yksi kostea ilta maksanee suomalaiselle keskimäärin 100 euroa. Itse nautin alkoholia noin 30 kertaa vuodessa, joten suora tulonmenetys on 3000 euroa. Hauskan illan jälkeen ei kuitenkaan tunnu siltä, että olisi menettänyt rahaa. Arviolta kaksi kolmesta illasta on ollut hauskoja, eikä rahanmenetys ole harmittanut.

Kaupankäyntiä ei tapahdu, jos kumpikin osapuoli ei koe hyötyvänsä tapahtuvasta vaihdosta, joten tunteakseni saaneeni jotain, pitäisi minun kokea rahallisesti mitattava hyöty sijoittamalleni rahasummalle. Arvioin sen olevan keskimäärin noin kolminkertainen. Tämän perusteella olen saanut 3000 euron sijoituksellani 3000 euroa laskennallista voittoa. Eurobarometritutkimuksen mukaan suomalaisista 22%, eli noin 900 000 (täysi-ikäisistä) nauttii alkoholia joka viikonloppu, eli n. 52 kertaa vuodessa. Heidän vuosittain saamansa laskennallinen tuotto olisi yli kolme miljardia euroa.

Yllä olevat itse kehittämäni tilastot ovat sinänsä täyttä puppua, mutta toivottavasti ne antavat jotain ajattelemisen aihetta niin tilastoista, kuin sellaisistakin asioista, mitä tilastoilla ei mitata. Tilastoilla voidaan osoittaa mitä tahansa, ja tilastopohjaisen maailmankuvan keskeinen ongelma onkin se, etteivät ne kerro koko totuutta.

Tilastot saavat monimutkaiset asiat näyttämään yksinkertaisilta, ne tekevät sateenkaaresta mustavalkoisen ja niiden taakse jää piiloon huomattava määrä tietoa, sellaista, jota emme todellisuudessa voi numeerisesti mitata. Tilastot eivät mittaa ihmisten motiiveja, tavoitteita, mielihaluja tai ongelmia.

Erilaisilla tempuilla voidaan tilastot saada näyttämään paremmilta, mutta yksilöiden ongelmat eivät poistu. Jos alkoholi ei näkyisi tilastoissa tulonmenetyksenä yhteiskunnalle, ei se valtion silmissä olisi ongelma. Kun todellisen maailman ongelmat muunnetaan numeerisiksi arvoiksi ylenkatsotaan kaikkia niitä asioita ja ominaisuuksia, joita ei osata tai voida tilastoida.

Todellisuudessa asioita ei voida ratkaista eikä päätöksiä tehdä tuijottamalla sokeasti tilastoja, vaan myös tilastojen ulkopuoliset asiat täytyy kyetä näkemään.

Oikein käytettynä tilastot ovat erinomainen työkalu tiedon keräämiseen, mutta niistä on tullut liian merkittävä yhteiskunnallista mielipidettä ja päätöksentekoa ohjaava väline. Rengistä on tullut isäntä. Sen sijaan, että hahmotamme yhteiskuntaa tilastojen kautta, meidän tulisi kurkistaa todellisuuden helman alle ja etsiä alastonta totuutta.

Kommentoi

Henri Heikkinen

Henri Heikkinen

Olen vähän yli kolmekymppinen Oulun kainuulainen, jolla on monenkirjava työhistoria mm. pelialan yrittäjänä, investointipankissa ja ammattikorkeakoulun opettajana.

Tällä hetkellä pyöritän ainutlaatuista verkkokauppaa osoitteessa www.valco.fi - Voit osoittaa tukeasi blogille asioimalla siellä :)

Seuraa somessa

Seuraa somessa, niin tiedät missä menen ja mitä teen milloinkin!

Kategoriat