TE-palvelut ovat tarpeelliset kuin paavin pallit

Jos Suomessa on jokin täysin tarpeeton ja ylihintainen julkinen palvelu, se on TE-toimisto, työvoimatoimisto tai TE-palvelut. Mikä milloinkin. Rakkaalla lapsella vaihtuu vähän väliä nimi. Minusta julkisia palveluja ei pitäisi olla juuri muitakaan, mutta työkkäri on oikein erityisen tarpeeton. Se on kutakuinkin yhtä hyödyllinen kuin paavin pallit, mutta ainakin TE-palvelut voi varsin kivuttomasti leikata pois.

Yrittäjänä ja työntekijänä TE-palvelujen olemassaolo on lähinnä yhdentekevää. Sen kanssa ei ole koskaan tarvinnut asioida puolin tai toisin – lukuun ottamatta kertaa, kun naiivina 19-vuotiaana kävin armeijan jälkeen kysymässä, että saako tätä kautta töitä. Nauroivat suunnilleen pihalle.

Veronmaksajana kuitenkin nakertaa kuin pientä oravaa, että minunkin verellä, hiellä ja kyynelillä tienaamiani ja väkivallan uhalla varastettuja roposia käytetään niin täysin typerällä tavalla.

Jo kuusi vuotta takaperin ihmettelin, montako oikeaa ja tuottavaa työpaikkaa on Suomesta tuhottu sillä, että vuosittain verotetaan lähes 700 miljoonaa euroa pois tuottavasta työstä. En jaksa tarkistaa paljonko menot ovat nykyisin, mutta tuskin mikään on kovin radikaalisti muuttunut muutaman vuoden aikana. Todenäköisesti korkeintaan huonompaan suuntaan.

TE-palvelut eivät hyödytä yrityksiä

Mikäli TE-toimistojen tarjoama maksuton palvelu olisi yritysten näkökulmasta kilpailukykyinen ja hyödyllinen, ei Suomi olisi täynnä yksityisiä työpaikkapalveluja. Sen sijaan yritykset maksavat jopa tuhansia euroja siitä, että saavat työpaikkailmoituksensa johonkin ”kunnolliseen” palveluun esille, koska tietävät, että ”työkkärin” kautta ei saa kunnon työntekijöitä.

Työpaikkailmoitusten kerääminen ja tarjoaminen on siis täysin tarpeeton julkinen palvelu. Sille on jo olemassa lukuisia yksityisiä korvikkeita ja lakkauttamalla nykyiset toiminnot uusia palveluja tulisi luultavasti vielä lisää.

TE-palvelujen kautta voi yritys järjestää ”yhteishankintakoulutusta”. Toisin sanoen julkisilla rahoilla voidaan kouluttaa työnantajan tarpeisiin työttömistä työvoimaa. Lähtökohtaisesti kyseessä on tarpeeton tulonsiirto yrityksille. Työvoimapulan kasvaessa alkaa koulutukseen löytyä yksityistäkin rahaa.

Leikitään, että tästä voi olla jossain erikoistapauksissa hyötyä, mutta miksi tehdä sitä TE-palvelujen kautta? Koulutukset järjestää kuitenkin joku muu taho. Sama pätee myös starttirahaan tai palkkatukeen. Jos yrityksen toimintaan, koulutukseen tai perustamiseen haetaan rahaa, olisi luontevin tapa hoitaa kaikki yrityksen julkiset tukitarpeet yhdessä paikassa. Se paikka ei ole TE-toimistolla.

Aikalailla kaikki yrityksille tarjottavat palvelut voi hyvällä omallatunnolla lakkauttaa tai vähintään yhdistää yhden luukun taakse. Sen tarujen taianomaisen luukun, josta paremmassa maailmassa yrittäjä voisi hoitaa kaikki yrityksen toimintaan liittyvät asiat ja kyselyt. Mieluiten verkon kautta kellon ympäri tapaamatta koskaan yhtään virkailijaa.

Työnhakijoita suorastaan kiusataan

Työvoimatoimiston kautta työllistyminen on vähän kuin avaruusolentojen vierailu maapallolla. Tapahtuma on teoriassa mahdollinen, mutta jostain syystä kukaan ei ole sellaista uskottavasti nähnyt eikä suurin osa usko näin koskaan tapahtuneen. Lisäksi sekä työvoimatoimiston että avaruusolioiden puolestapuhujat ovat yleensä aika erikoista sakkia tavan tallaajan näkökulmasta.

Pelkkä hyödyttömyys olisi aivan riittävän suuri syy hankkiutua eroon julkisista työvoimapalveluista, mutta kun työvoimapalveluissa suorastaan kiusataan ihmisiä. Kaikki julkisuudessa olevat tai yksityisissä keskusteluissa kuullut kommentit ovat negatiivisia. Ihmisiä ahdistellaan, uhkaillaan ja heille vittuillaan. Palvelutaso on surkeaa niin henkilötasolla kuin järjestelmienkin puolesta.

Ylen uutisissa näytti kerran olevan positiivinen kommentti työllistyneeltä pitkäaikaistyöttömältä, mutta hänkin myönsi löytäneensä työpaikan oman kontaktien kautta eikä työvoimatoimiston avulla. Työnhakija löytääkin aina paremmin töitä oman verkoston, sosiaalisen median tai yksityisten palvelujen kautta.

Teoreettista hyötyä työnhakijalle on erilaisista ”korttikursseista” joilla saa lakisääteisiä kortteja ja passeja, joilla pätevöityy tekemään erilaisia töitä. Näiden korttien koko olemassaolo on kuitenkin kyseenalaista. Lisäksi TE-palvelut ei millään tavalla järjestä niitä koulutuksia itse, vaan ne tulevat jonkun yrityksen tai oppilaitoksen järjestäminä. TE-palvelut on tässäkin tarpeeton välikäsi.

Viimeinen ja yleensä keskeinen peruste TE-palvelujen olemassaololle on erilaisten tukien ja karenssien kontrollointi. Sekin on – kuten varmaan lukija arvaa – täysin paskaa. Jos Asiakastieto ja muut voivat ylläpitää rekisteriä ihmisten maksuhäiriöistä, mikseivät yksityiset yritykset – tai vielä paremmin verottaja voisi ylläpitää ihmisten työssäolotietoja?

Täydellisessä maailmassa – sellaisessa, jossa tietojärjestelmiä ei toimita Tieto, verottaja näkee joka kuukausi paljonko ihmiselle tulee rahaa sisään. Sen perusteella verottaja voisi ilmoittaa automaattisesti Kelalle maksetaanko haettuja tukia ja minkä verran. Ajatuksen saa vapaasti varastaa.

TE-palvelujen todellinen funktio

Kaiken perusteella tuntuu, että TE-palvelujen todellinen tarve on lähinnä siistiä työvoimatilastoja.

Henkilökohtaisesti uskon, että Suomessa on lähemmäs puoli miljoonaa työikäistä ja työkuntoista työelämän ulkopuolella. Kesällä Taloussanomissa ihmeteltiin, että virallisesti työttömiä on 279 000, mutta työmarkkinatukea maksetaan 390 000 hengelle. Tähän päälle vielä erilaiset opiskelijat, tukityöllistetyt ja muut ”tilastojen ulkopuolella olevat”, ollaan aika lähellä puolta miljoonaa.

Erilaisilla korinpunontakursseilla, työkokeiluilla, tukityöpaikoilla ja muulla ihmisarvoa lähinnä alentavalla kiusanteolla saadaan aikaansaamattomat poliitikot näyttämään vähän paremmalta ja pidettyä nykyiset tahot vallassa. Tosin siistittyjenkin tilastojen valossa on aika ihmeellistä, että samat suharit ja tunarit valitaan aina yhä uudelleen tekemään samaa surkeaa politiikkaa kuin aina ennenkin.

Loppukevennyksenä fiktiivinen työvoimatoimistossa käynti

Kommentoi

Henri Heikkinen

Henri Heikkinen

Kolmekymppinen Oulun kainuulainen, jolla on monenkirjava työhistoria mm. pelialan yrittäjänä, investointipankissa ja ammattikorkeakoulun opettajana.

Esikoiskirjailija, jonka yhdessä Antti Vesalan kanssa kirjoittama teos ”Elämää hyvinvointivaltiossa” käsittelee monia ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä liberalismin näkökulmasta.

Kuukauden VALCO -tuote

VALCO -verkkokauppa on minun oma luotettava kauppani. Ostamalla sieltä tuet tätä blogia. t: Henri

Seuraa somessa

Seuraa somessa, niin tiedät missä menen ja mitä teen milloinkin!

Kategoriat