Mitäs me kaunasuomalaiset

Aarno ”Loka” Laitinen kirjoitti maanantaina ns. kaunasuomalaisista. Hänen mukaansa kaikki hyvä on tullut tänne ulkomailta ja paikalliset metsäläiset ovat kaunaista kansaa, joiden halu ja kyky kansainvälistymiseen on aika vähäinen. Akateemisen Karjala-Seuran henkiset perilliset ovat elelleet eristettyä elämää kirkonkylissään ilman kansainvälisiä kontakteja, minkä vuoksi eivät ymmärrä kansainvälisyyden ehdotonta hienoutta.

Kansainvälisyys on helvetin hieno juttu. Itsekin kansainvälistä taustaa omaavana (äitini on brasilialainen), ja toki maailmanmiehenä muutenkin osaan arvostaa sitä lisäarvoa, mikä maailmalta tänne impivaaraan tulee. Minun on kuitenkin vaikea ymmärtää Laitisen, ja valitettavan monen muutakin ajattelua, missä kansainvälisyyden nimissä niputetaan Fazerit, Finlaysonit, Muhammedit, Ivanit ja Hui Lai Leet samaan kansainvälisyyspakettiin, minkä jälkeen haukutaan juntiksi kaikki, jotka tätä mainioutta eivät sisäistä.

Maahanmuutto (ja kansainvälisyys ylipäätään) ovat jotenkin kovasti tunteita herättäviä asioita, vaikka kyseessä on kuitenkin aivan samanlainen syy-seuraussuhteiden joukko kuin missä tahansa muussakin asiassa. Olen aiemminkin perustellut maahanmuuttonäkemyksiäni täällä blogissani, mutta avaan nyt kuitenkin Laitisellekin hieman.

Kuka tahansa ymmärtänee, että marjapensaat houkuttelevat lintuja ja hunaja hyönteisiä. Kukaan ei väitä, että esimerkiksi lintujen ”huono” käytös johtuisi maanviljelijän lintuvihasta. Jostain syystä kuitenkin ihminen olisi tästä jotenkin poikkeava. Vasemmistoon kuuluukin olennaisena ajatus siitä, että ihmiset ovat jotain muovailuvahaa, ja kunhan rasismi kitketään ja tarjotaan hoitoa sekä rahaa, niin kaikki lieveilmiöt katoavat. Aivan kuin mikä tahansa muu ilmiö luonnossa, myös ihmisen toiminta riippuu siitä, millaisia kannustimia on.

Mikäli maassa on jokseenkin vapaat markkinat, edullista työvoimaa, sekä mahdollisesti myös raaka-aineita tarjolla, houkuttelee se yrittäjiä ja sijoittajia. Näin oli myös Suomessa aikanaan. Fazerit ja kumppanit eivät tulleet tänne Loka-Laitisen ”kansainvälisten virtausten” vuoksi, vaan raaka-aineiden ja halvan työvoiman. Aivan kuin nykyään lähdetään Kiinaan tai 1990-luvulla Viroon.

Jos siis halutaan lisää näitä ”kehityksemme parhaita paloja”, kuten Laitinen nimittää ilmiötä, meidän tulee vapauttaa taloutta ja alentaa verotusta. Hyvä askel siihen on kokoomusnuorten esittämä ja Kokoomuksen puoluekokouksessaan hyväksymä ajatus paremmasta yhteisöverotuksesta.

Yrittäjät toiminnallaan luovat työpaikkoja, joka jollain aikavälillä luo aidosti työvoimapulaa. Pulan myötä myös palkat nousevat, mikä houkuttaa työteliäitä ihmisiä ympäri maailman, kunhan verotus ja muut elämänlaatuun vaikuttavat asiat eivät ole jarruna. Tänne ei yksikään osaaja tule ilmaston vuoksi, mutta korkeiden tulojen perässä voisi tullakin – ellei tienaaminen olisi niin pahasti väärin ja raskaasti verotettua.

Korkea sosiaaliturva ei ole mikään kannustin sijoittajalle tai kysytylle huippuammattilaiselle. Luonnollisesti se houkuttaa vain sellaisia, joiden kysyntä työmarkkinoilla ei ole kovinkaan hyvää. Kevyet rangaistukset ja ”hyysäävä” kulttuuri taas houkuttelevat  rikollisia, kuten maahan kerjäläisiä trokaavaa mafiaa.

Minut on ”maahanmuuttokritiikin” vuoksi monessa yhteydessä leimattu suvaitsemattomaksi tai liitetty ”persuihin”. Tämä on varsin väärä tulkinta. Mielestäni maailman kaikki rajat voisivat olla auki, eikä edes passeja tarvittaisi. Se kuitenkin edellyttäisi sitä, ettei mitään kotouttamistoimia tai sosiaaliturvaa olisi olemassakaan. Hyvinvointivaltiolla ei ole varaa pitää rajoja auki. Se on kuin kaataisi hunajaa maahan ja ihmettelisi, miksi joka paikka on täynnä pörriäisiä.

Toisin sanoen, mitä huonompi sosiaaliturva tässä maassa on, sen avoimemmin kannattaa maahanmuuttoon suhtautua. Jos minä saisin yksin päättää, niin mielelläni avaisin rajoja ja lähtisin leikkaamaan sosiaaliturvaa ja tekemään palveluista markkinaehtoisia, mutta politiikassa ei yksin asioita päätetä. Kun päätöksissä otetaan muiden mielipiteet huomioon, lähden ennemmin tiukan maahanmuuttopolitiikan kuin holtittoman rahankäytön linjoille.

Suomessa on jostain syystä vallalla sellainen ajattelu, että maahanmuuttopolitiikan kritisointi on impivaaralaisuutta ja maahanmuuttajien kritisointia. Varmasti sitäkin esiintyy, mutta suuri osa kritisoi vain typeryyttä, niin minäkin.