Demokratia toimii Tallinnassa – Joukkoliikenne ilmaiseksi!

Tallinnassa äänestettiin maksuttomasta joukkoliikenteestä. Kansa on suuressa viisaudessaan reilulla enemmistöllä päättänyt, että vuodesta 2013 lähtien tallinnalaiset saavat maksutta matkustaa busseilla, johdinautoilla ja raitiovaunuilla. Ilkeät kielet kertovat hankeen taustalla olevan kaupungin kepulaisen pormestarin Edgar Savisaaren valmistautuminen syksyn 2013 kunnallisvaaleihin.

Päätös on monellakin tapaa typerä, mutta sen lisäksi myös opettavainen esimerkki länsimaisen demokratian sisäänrakennetuista ongelmista.

Viron talous on monella tapaa paljon paremmassa jamassa kuin Suomen. Viron valtiolla on velkaa alle noin kuusi prosenttia bruttokansantuotteesta, Suomella jo noin viisikymmentä prosenttia. Siinä missä Suomessa koetetaan saada velkaantuminen pysähtymään, Viron viime vuoden budjetti oli jo mukavasti ylijäämäinen. Leikkausten vuoksi taantuma käväisi syvällä, mutta lopussa kiitos seisoo.

Tallinna ei kuitenkaan ole mallioppilas aivan parhaimmasta päästä. Tallinnan kaupungilla on velkaa lähes yhtä paljon kuin sen vuosibudjetti on. Tallinnan 84 prosentin velkataakkaa voi verrata vaikka Portugalin valtion tilanteeseen. Mikäli koko valtio eläisi yhtä holtittomasti, maa olisi nopeasti konkurssissa. Hauskasti Tallinnassa jopa paikalliset demarit ovat kritisoineet kaupunginjohdon populistisia (ja kalliita) hankkeita.

Tuoreimman tiedon mukaan Tallinnan kaupunki on aloittanut vuoden kuluttamalla enemmän kuin se tienaa, joten rahaa on saatava lisää. Maksuton joukkoliikenne tuo kaupungille noin 20 miljoonan euron lisäkulun vuosittain. Millään taloudellisella mittarilla tallinnalaisten toiminnassa ei siis ole järkeä.

Kyseessähän oli kuitenkin demokraattinen päätös ja demokratia on pyhä?

Joukkoliikenneäänestykseen otti osaa noin 20% äänestysoikeutetuista. Heistä 75% oli maksuttoman joukkoliikenteen kannattajia. Vilkkainta äänestys oli Lasnamäen venäläisvaltaisella alueella. Oletettavasti äänestykseen ottivat aktiivisimmin osaa ne, joita asia eniten koskee. Joukkoliikennettä käyttävä tuskin ajattelee asiaa kaupungin talouden kannalta vaan pyrkii sinänsä rationaalisesti siirtämään oman toimintansa kustannukset muiden maksettaviksi.

Demokratian keskeinen ongelma onkin se, että ihmiset kovin mielellään äänestävät itselleen lisää etuja, koska eivät osaa katsoa mitä niiden takana on. Siihenhän vaalilupauksetkin perustuvat. Etsitään riittävän suuri joukko, jolle luvataan jokin etu tai siltarumpu – välittämättä siitä, mitä se kokonaisuuteen vaikuttaa (tai kuka sen maksaa).

Maaliskuun alussa uutisoitiinkin artikkelista, jonka mukaan demokratia ei toimi, koska ihmiset ovat yksinkertaisesti kykenemättömiä arvioimaan kokonaisuutta. Täytyykin ymmärtää, että demokratian puutteella ei ollut pohjimmiltaan mitään tekemistä esimerkiksi sosialismin konkurssissa. Poliitikkojen valintaperiaate ei aiheuttanut sosialismissa ongelmaa, vaan politiikka ja poliittinen päätöksenteko sinänsä.

Demokratiahan on vain malli, jossa jokainen henkilö ja hänen omaisuutensa tulee kaikkien muiden mielivallan armoille. Syntyy sairas illuusio yhteisestä, ja ihmiset ryhtyvät kamppailemaan saadakseen isomman potin ”yhteisestä” kakusta. A ja B lyöttäytyvät yhteen C:n huijaamiseksi, C ja A liittyvät huijatakseen B:tä, ja siten B ja C juonittelevat A:ta vastaan jne.

Juuri tämän perustavanlaatuisen ongelman vuoksi demokratiaa (tai mitä tahansa päätöksentekoa) tulisikin oleellisesti rajoittaa tiukalla perustuslailla, jossa valtion tehtävät ja etenkin tulonjako rajataan jo lähtökohtaisesti minimiin. Tämän jälkeen voidaan hoitaa niitä jäljelle jääneitä tehtäviä parhaalla mahdollisella tavalla.