Älä varasta, valtio vihaa kilpailua

Eräässä vaalipaneelissa sanoin: ”Verotus on lähinnä varkautta”. Kommentti kuitattiin jonkinlaisen letkautuksena. Sellainen se siinä tilanteessa pohjimmiltaan olikin, mutta onko lukija koskaan miettinyt, mitä verotus oikeastaan on?

Verotusta on ollut lähes niin kauan kuin on ollut ihmisyhteisöjä. Se on ajan saatossa kehittynyt faraoiden keräämistä viljasadon kymmenyksistä nykyiseen järjestelmään. Vero on kuitenkin aina ollut vastikkeettomasti pakolla perittyä omaisuutta, eräänlaista suojelurahaa, jonka maksamatta jättämisestä seuraa rangaistus.

Verotusta voidaan perustella hallitsijan jumalallisella asemalla, ritarien tarjoamalla ”suojelulla” tai hyvinvointivaltion palveluilla, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että rahat otetaan ihmisiltä pakolla. Kaikki muut tienaavat tulonsa vapaaehtoisella työllä tai kaupalla paitsi rikolliset ja yhteiskunta.

Jos minä ja ystäväni päätämme ottaa kolmannen kaverin taskuista väkisin rahaa, se on ryöstö, mutta kun esimerkiksi terroristijärjestö ETA on kerännyt rahaa Baskimaassa, se on”vallankumousvero”. Montako ihmistä ryhmässä pitää olla, jotta sillä olisi oikeus verottaa ei-suostuvaisia jäseniään?

Se, että verovaroilla kustannetaan paljon hyödyllisiä ja tärkeitä asioita, ei poista niitä kyseenalaisia piirteitä, joita verotukseen itsessään liittyy. Vaikka minä ja ystäväni antaisimme kaikki kolmannelta kaverilta ryöstämämme rahat Punaiselle Ristille, ne rahat olisi silti otettu häneltä väkisin.

Minulle on sanottu, että verotus ei ole varkautta, koska verovaroin maksetaan koulutus, tiet ja terveydenhuolto. Otimme sinun rahasi väkisin, mutta se ei ollut varkaus, koska ostimme rahoilla kaikkea kivaa. Epäreilu rinnastus? Ei, vaan sama periaate eri mittakaavassa. Yksi plus yksi on kaksi, kuten miljoona plus miljoona on kaksi miljoonaa.

Se filosofiasta. Valtio tarvitsee tehtäviensä hoitamiseksi tuloja, jotka se kerää verottamalla. Tämän välttämättömän pahan myös minä hyväksyn, en ole mikään anarkisti. Mielestäni on vain älyllisesti laiskaa ottaa asioita itsestäänselvyyksinä ja kuitata kyseenalaistukset letkautuksina.

Mahdollisuus kerätä veroja on suuri etuoikeus, joka asettaa valtiolle kaksi eettistä velvoitetta. Veroja pitää kerätä oikeudenmukaisesti ja käyttää moitteettomasti. Verotuksen oikeudenmukaisuudesta voidaan olla monta mieltä, sillä kyseessä on enemmän tai vähemmän subjektiivinen käsite, mutta ainakaan moitteettomasta käytöstä ei nykyisellään voida rehellisesti puhua.

Verotuksesta huolimatta valtio ja kunnat joutuvat ottamaan jatkuvasti velkaa. Suomalaisten tulisi ottaa kriittiseen tarkasteluun julkisin varoin rahoitetut kohteet. Ovatko kaikki valtion tehtävät välttämättömiä? Onko jokainen vaatimus lisätä kuntien velvollisuuksia automaattisesti oikeutettu?

On kaksi vaihtoehtoa. Nykyinen kehitys vie siihen suuntaan, että rahan puutteessa joudutaan leikkaamaan kaikesta vähän, jolloin myös ne ihmisten lähes yksimielisesti hyväksymät peruspalvelut kuten koulutus ja sairaanhoito kärsivät. Toinen, mielestäni parempi vaihtoehto on se, että valtio tekee vain hyvin huolellisesti harkittuja asioita ja mahdollistaa verovarojen kohdentamisen sinne, missä niitä aidosti tarvitaan.