Henri HeikkinenTyöstän tässä kovasti ”kaikenkattavaa” kirjoitusta maahanmuutosta, jossa tuon omat kantani ja ratkaisuehdotukseni mahdollisimman tarkkaan esille. Sen tekeminen on kuitenkin astetta työläämpää, jos haluaa tukeutua faktoihin, eikä huudella mitä sattuu. Asiallisen mielipiteen ja konkreettisten ratkaisuehdotusten valmisteluun menee aikaa, enkä halua jättää lukijoitani täysin tyhjän päälle.
Näin perjantaina blogiteksti voinee olla hieman kevyempi kuin normaalisti, joten kierrätän tähän ensimmäisen säilyneen kirjoitukseni. Kyseessä on muokkaamaton ja sensuroimaton ala-asteen alun aikana kirjoitettu toiminnallinen jännityskertomus.
3 ruskeaa mopoa takapihalla kahtakymppiä
Olipa kerran takapiha, jossa asui ihan onessaan 3 ruskeaa mopoa. Kerran he päättivät pöristellä pottukuopan yli kuraisemmille takapihoille kahtakymppiä. Pärrr pääärr poo nnnn he ajoivat kunnes vastaan tuli pottukuoppa.
Pottukuopan takana oli mutaa mutta pottukuoppa näytti rupulta. Päätös oli vaikea, mutta näin he sopivat sen: ”Pärr prööt poot pöö poo nnnmmvroom” , ”Proot päät pööötääätt tuut prr nnn” ja niin he lähtivät.
Kun 1 mopo tuli pottukuopan kohdalle kuului ääni: ”Minä olen ilkeä pensarosvo ja minä imen kaikki sinun pensasi tähän pulloon” siihen mopo ”prr prr” ja ajoi pakoon mutapaikalle kuovittamaan.
Toiselle kävi samallalailla. kun kolmas mopo (papiska) tuli niin pensarosvo alkoi valittamaan ja papiska sanoi: ”prr prr”, ja ampu rosvolta aivot pellolle. Mitä tästä opimme? – Älä valita papiskalle.
Kommentoi