Henri HeikkinenVasemmiston suuri lupaus Li Andersson kirjoitti blogissaan, että vastoin yleistä mielikuvaa, Vasemmisto ei vastusta aina kaikkea, vaan sillä on myös asioita joita se ajaa. Tämä olisi hienoa, elleivät lähes kaikki vasemmiston ajamat asiat olisi naiivia ja tyhmää paskaa. Ohessa oma näkemykseni Li:n listaan:
1. Vanhempainvapaajärjestelmän tasa-arvoistamista 6+6+6-mallin mukaisesti!
Pahaenteiseltä kuulostava 666-malli on vanhempainvapaajärjestelmä, jonka tavoite on vähentää ihmisten vapautta valita itse, miten lapsensa hoitavat. Kantavana ajatuksena on feministinen näkemys, jonka mukaan kotona lapsen kanssa oleva nainen on ilmeisen alistettu ja riistetty, jolloin pakotetaan lapsi päivähoitoon tai isä kotiin. En voi kannattaa ajatusta, jossa poliitikko “tietää” paremmin kuin oma perheeni kuka lastani hoitaa ja missä.
2. Perustulon käyttöönotto!
Perustulo on kiva ajatus, jota olen itsekin joskus kannattanut, mutta täysin toteuttamiskelvoton demokratiassa. Ensiksi mallissa on paljon ongelmia sen suhteen, mikä olisi oikea taso. Perustulo lisää verotuspaineita ja ollakseen aidosti kannustava sen tulisi olla niin matala, ettei sitä hyväksyisi kukaan muu kuin minä. Toisekseen kaikki eri ryhmät, kuten yksinhuoltajat, opiskelijat tai työkyvyttömät vaatisivat itselleen poikkeuksia ja lisiä, joten byrokratia tuskin helpottuisi. Perustulon käyttöönotto luultavasti johtaisi jonkinlaiseen katastrofiin.
3. Elvytysohjelma!
Moni puhuu elvytyksen puolesta aivan kuin talous Suomessa yskisi jotenkin ilman mitään muuta syytä kuin “kysynnän vähyys”. Maailmalla talous on kuitenkin jo nousussa, eivätkä kaikki euromaat ole vaikeuksissa. Ongelmamme ovat mitä todennäköisimmin sisäsyntyisiä. Lisäksi julkinen sektori on velkaelvyttänyt jo lähes 50 miljardilla eurolla sitten kriisin alun. Mitä mullistavaa siinä pari miljardia lisää tekisi? Olisi hauska tietää, mitä sellaista tapahtuisi, mistä kilpailukyky parantaisi tai tulisi uutta kestävää yritystoimintaa, jos velkarahaa tuhlataan valtion hankkeisiin. Laskennallisia “kerroinvaikutuksia” ei lasketa. Haluaisin tietää sen mekanismin. Luultavasti merkittävin vaikutus olisi tulonsiirto Lemminkäisen ja YIT:n omistajille.
Elvytysmyönteisiä mielipiteitä yleensä yhdistää puhdas teoreettisuus, ideologisuus ja täysi kokemattomuus yksityiseltä sektorilta saati yrittäjänä. Vaikka moni akateemikko ajatusta tukee, ei vasemmisto ole tätä ottanut asiakseen tieteellisin perustein, vaan siksi, että ylipäänsä julkisen sektorin suuri osuus on keskeinen osa ideologiaa.
4. Translain uudistaminen!
No tämä ei ole täysin tyhmä ajatus.
5. Kivihiilestä vapautuminen!
Suomi voisi olla laskennallisesti hiilineutraali rakentamalla pari ydinvoimalaa, mutta vasemmiston (ja vihreiden) ainoat keinot tuntuvat olevan Pekkarisen vävylle maksettavat tuulivoimatuet ja Sipilän bioenergiafirman rahoittaminen.
Eija-Riitta Korhola toi väitöskirjassaan esille, miten olemme käyttäneet EU:ssa satoja miljardeja päästöjen vähentämiseen, mutta EU:n ukopuolelta tulevan lisääntyneen tuonnin päästöt merkitsevät sitä, että olemme kasvattaneet kokonaispäästöjä. Olemme vieneet päästöjä muualle, ja tuoneet työttömyyttä tilalle. Aivan hölmöläisten hommaa.
6. Asuntotakuun käyttöönotto!
Ensin sääntelyllä ja verotuksella aiheutetaan asuntopulaa ja vuokrankorotuksia, mitä sitten lähdetään paikkaamaan tekemällä uusia himmeleitä. Olisi hienoa joskus nähdä se, että puututtaisiin varsinaisten ongelmien aiheuttajiin, eikä alettaisi miettimään, miten lisää muiden rahaa käyttämällä puututaan oireisiin.
Olen ehkä julma oikeistolainen, mutta minusta kenelläkään ei ole subjektiivista oikeutta omaan kotiin. Voi olla oikeus sänkyyn ja kattoon pään päällä, mutta mielestäni jo nykyinen malli, jossa erilaisin tuin mahdollistetaan samanlainen elintaso kuin töissäkäyvällä pitäisi olla ihan riittävä. Vanhempien luona, kavereiden nurkissa tai asuntolassa asuminen ei ole mitenkään ihmisarvoa alentava tilanne.
7. Pienituloisten verotuksen keventäminen!
Vasemmistoliitto esittää, että alle 10 000 euroa vuodessa tienaavien tulot olisivat kokonaan verottomia. Tällä hetkellä 10 000 euron vuosituloista näytti veroviraston laskurin mukaan veroprosentti olevan hurjat 1,5, eli vuodessa maksaa noin kympin kuukaudessa veroa. Pienituloisten näkökulmasta Suomi on itse asiassa yksi Euroopan keveimmin verotettuja maita, mutta vasemmistohan voi vaatia samaa asiaa ikuisesti, koska tyhmät ihmiset eivät tajua vaatimuksen onttoutta. Tukien verotus on asia erikseen, mutta tuet eivät ole tuloja. Kun sitä ei ole tienattu, vaan se on saatu, ei verotuksella ole mitään merkitystä – ainoastaan nettomääräisellä tuella on väliä.
Verotuksen keskeisin ongelma Suomessa on jyrkkä progressio, joka vähentää työhaluja ja tuottavuutta. Kyse ei ole mistään hyvätuloisten nitinästä, vaan käytännössä sen saa tuta jokainen töissäkäyvä, joka haluaisi tehdä ylitöitä tai harrastaa sivutoimista yrittäjyyttä.
8. Progressiivinen pääomaverotus!
“Vasemmistoliiton veromalli pohjautuu siihen, että kaikkia tuloja verotetaan samaisen progressiivisen asteikon mukaan, riippumatta siitä, ovatko ne palkka-, etuus- tai pääomatuloja. “ – Tämän voisin allekirjoittaa jos progression yläraja olisi 20 prosenttia. Vasemmiston tarkoitus tässä on kuitenkin poistaa yrittäjyyden kannusteita ja rankaista työssäkäynnistä. Sellainen 60% osinkovero Suomessa lultavasti piristäisi ainakin naapurimaiden kansantaloutta.
9. Lyhyempi työaika!
Vasemmistonuorten tavoitteena on rajata työpäivä kuuteen tuntiin. Sillähän se Suomen kilpailukyky lähtee nousuun, kun ihmiset tekevät samalla palkalla vähemmän töitä. Varmasti työntekijät siitä pitävät, mutta talouden kannalta se olisi katastrofi, mikäli tällainen tulisi lakisääteisenä määräyksenä. Pitäisi tehdä juuri päinvastoin ja lyhentää loma-aikoja sekä poistaa pyhäpäivien vapaita.
Tähän tavoitteeseen on kuitenkin mahdollista päästä myös markkinatalouden keinoin. Jos tuottavuus on korkea, tarvitsee tehdä vähemmän töitä tienatakseen enemmän rahaa. Tuottavuus kasvaa, kun teknologia kehittyy ja pääomat kasvavat. Lisää pääomaa, lisää tuottavuutta ja lyhempiä työpäiviä!
10. Sote- ja aluehallintouudistus!
“Tuomalla koko palveluketju saman toimijan vastuulle vältytään kustannusten siirtelemisestä toimijalta toiselle ja luodaan samalla nykyistä paremmat edellytykset järjestää perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut julkisina.”
Oppia on käyty hakemassa DDR:stä asti. Ainoa vain, että tuottavuus laskee, mitä isommasta organisaatiosta on kyse. Skaalaetu toimii kun puhutaan tuotannosta, mutta byrokraattien henkilöorganisaatio kärsii pian mittakaavahaitoista (engl. diseconomies of scale). Lopputuloksena olisi lisää byrokratiaa, lisää kustannuksia ja huonommin saatavilla olevia palveluita. Mallia kannattaisi pikemminkin ottaa Ruotsista kuin kaatuneesta sosialistiutopiasta. Kyseessä ei ole mikään järkiperäinen ehdotus, vaan ainoastaan ideologinen tahto keskittää kaikki palvelut julkiselle sektorille.
11. Paremmat pelisäännöt kaivosalalle!
Vasemmistoliiton näkemys “pelisäännöistä” on ottaa käyttöön uusia veroja ja rajoittaa kaivosten perustamista. Enemmän olisin huolissani pääomien puutteesta. Suomalaisista kaivoksista (nykyisistä ja tulevista) merkittävä osa on ulkomaalaisten hallussa, esimerkiksi metallikaivoksista yli 80%. Vapaakauppa on aina hyvästä, mutta tässä tapauksessa taustalla on suomalaisten pääomien puute, mikä johtuu vuosikymmenien vasemmistolaispolitiikasta ja valtionyhtiöistä. Olemme liian köyhiä perustamaan kaivoksia, jolloin ulkomaalaiset tekevät sen puolestamme.
12. Rahaliiton rakenteet uusiksi!
Käytännössä vasemmisto vaatii, että Suomi ja muut euromaat voisivat velkaantua täysin surutta ja painattaa EKP:ssä lisää heipparahaa tarpeen mukaan. Varmasti kestävällä pohjalla oleva ajatus. Sopii kyllä hyvin zimbabwelaiseen talousajatteluun.
13. Harmaa talous kuriin!
Vasemmistossa elää joku sitkeä usko järkyttävän suuresta harmaasta taloudesta Suomessa, jonka “kuriin laittamalla”, eli kyttäämällä enemmän, ei valtiolla olisi rahoitusvajetta.
Professori Matti Virén kirjoitti aiheesta hyvin: Lähes 2/3 ”rahasta” kulkee jossain muodossa julkisen sektorin kautta. Miljardien veronmenetykset tarkoittaisivat, että merkittävä osa taloudesta on “harmaata”. Suomen talouden rakenne on poikkeuksellisen suuryhtiövaltainen. 200 suurinta yritystä vastaa noin puolesta koko yrityssektorin liikevaihdosta. Onko uskottavaa, että Nokia, UPM; Stora Enso, Alko, Neste, Kone, S-ryhmä, K-ryhmä, OP-Pohjola, Veikkaus jne ovat osa harmaata taloutta?
Toisekseen, jos harmaan talouden osuus olisi niin merkittävä, niin luulisi myös jatkuvasti tehtävien verontarkastusten tuottavan enemmän kuin muutaman hassun miljoonan vuodessa. Lisäksi verottajan tiedon mukaan harmaata taloutta edustavat yleensä kaikkein pienituloisimmat yrittäjät, jotka eivät yksinkertaisesti kykene suoriutumaan vero- ja vakuutusvelvotteistaan.
14. Julkiset varat julkisiin palveluihin!
Vasemmistoliiton mukaan “on kestämätöntä, että verovaroin subventoidaan yksityishenkilöiden yksityisten terveyspalveluiden käyttöä sekä ostetaan palveluita veroja kiertäviltä monikansallisilta yhtiöiltä.“
Kumpihan tässä kestämätöntä on. Mitä tapahtuisi, jos nyt työterveyden piirissä olevat 1,9 miljoonaa palkansaajaa pamahtaisivat yksityisen sijaan sinne kohtalaisesti ruuhkautuneen julkisen terveydenhuollon asiakkaiksi? Entä mitä tapahtuisi julkisille menoille, kun tällä hetkellä valtio “kestämättömästi subventoi” noin 30% sairaalakäynnin hinnasta, mutta jatkossa joutuisikin kustantamaan 100%.
Onko kestämätöntä käyttää 30 euroa veronmaksajien rahaa terveyspalvelun käyttöön sen sijaan, että käytettäisiinkin 100 euroa samaan palveluun julkisella?
15. Pienyrittäjiä tukeva verotuspolitiikka!
Otsikko on erinomainen, mutta miksi pitäisi erikseen tukea pienyrittäjää. Onko talouden kannalta parempi sellainen yritys, jonka tuottavuus on matala, vai sellainen, jonka tuottavuus on korkea? Yritysten toimintakenttää on syytä parantaa joka suhteessa, eikä pelkästään jonkin tietyn spesifin (vasemmistoa mahdollisesti äänestävän) ryhmän mukaan.
Vasemmisto haaveilee ilmeisesti jostain käsityöläismallista, jossa puuseppä pakertaa verstaallaan yhden tuotteen päivässä sen sijaan, että tehtaalla tehtäisiin sata vastaavaa tuotetta päivässä. Heti jos yritys kasvaisi niin isoksi, että se työllistäisi muuta kuin perustajansa, tulee siitä vasemmiston silmissä ilmeisesti paha.
Sinänsä yrittäjän asemaan kohdistuvat parannukset mm. byrokratian vähentämisen suhteen ovat toivottavia. Ei tosi yrittäjä tukea kaipaa, vaan vapautta tehdä. Laissez-faire on ainoa yrittäjän asemaa oikeasti parantava poliittinen päätös.
Kommentoi