Ryhmäkuri tappaa kansanvallan

Perustuslaissa määritellyt kansanedustajan oikeudet ja vaikutusmahdollisuudet ovat tänä päivänä lähinnä teoreettisia. Hyvänä esimerkkinä olkoon kansanedustajan lakialoite, jollaisia laaditaan jatkuvalla syötöllä, mutta jotka kuitenkaan eivät ikinä sellaisinaan johda lakien muuttamiseen. Käytännössä laki voisi aloitteen johdosta muuttua lähinnä vain sellaisessa tilanteessa, että eduskuntaan tulisi täsmälleen samasta aiheesta tehty täsmälleen samaa muutosta ehdottava hallituksen esitys. Valiokunnat käsittelevät pääasiassa…

Puolueille ansaittuja mahanpuruja kielivapaudesta

Vapaata kielivalintaa ajavasta kansalaisaloitteesta johtuen käynnissä on vilkas keskustelu pakkoruotsista. En käytä lainausmerkkejä enkä etuliitettä ”ns.”, koska kyllähän se pakollinen on. Sievistelevien kiertoilmaisujen käyttäminen on pelkkää pakon kannattajien agendan vetojuhdaksi suostumista. Ylioppilaskunnat käyttävät pakkojäsenmaksustaan termiä ”automaatiojäsenmaksu”. Pakkoliikunnan kannattajat puhuvat ”kaikille yhteisestä liikunnasta”. Myös termi ”hyötyruotsi” tulee toisinaan vastaan, mutta eihän hyöty ole pakon vaan haitan…

Itävallan ihmetalous?

Tommi Uschanov kirjoitti Helsingin Sanomien kolumnissa Itävallasta talouden mallimaana. Eurosta, vahvasta ay-liikkeestä, korkeista veroista ja lyhyistä työurista huolimatta Itävallan tilastoitu työttömyys on EU:n alhaisin, eikä Itävallan ihmettä ”näytä voivan selittää mikään, mitä Suomen julkisessa keskustelussa tarjotaan lääkkeeksi talousvaivoihin”. Uschanovin tulkinnan mukaan tärkein selitys ”Itävallan ihmeelle” on ollut velkavetoinen talouselvytys. Toisin sanoen, valtio voi elää muuten kuin…